Tulot ja menot15.12.2016 klo 10:56

Opintotuki ja asumistuki - muutos 2017

Opiskelijoiden asumislisään ja asumistukeen on tulossa suuri muutos vuonna 2017. Yksi hyötyy paljon, toinen häviää paljon. Mistä on kysymys?

Asumistuki ja asumislisä

Opiskelijan asumistuki muuttuu 1.8.2017

Opiskelijat siirretään elokuussa 2017 yleisen asumistuen piiriin. Seuraavassa muutoksen vaikutukset lyhyesti:

  • Opiskelijat alkavat 1.8.2017 alkaen saada yleistä asumistukea
  • Aiempi opintotukeen liittyvä asumislisä poistuu 
  • Monet opiskelijat tulevat saamaan aiempaa enemmän asumistukea
  • Monet aiemmin asumislisää saaneet opiskelijat jäävät kokonaan ilman asumistukea tai se pienenee
  • Aiemman opintotuen asumislisän maksimi on  201,60 euroa
  • Uuden asumistuen maksimi on 405 euroa
  • Uuteen opiskelijan asumistukeen vaikuttavat puolison tulot
  • Uutta asumistukea voi saada myös kesällä, vaikka ei opiskele
  • Kimppakämpän muiden asujien tulot vaikuttavat asumistukeen, jos vuokrasopimus on yhteinen.

Kuka hyötyy ja kuka häviää, kun asumistuki muuttuu?

Muutos hyödyttää osaa opiskelijoista, mutta osa häviää paljon. Suurimpia hyötyjiä ovat yksin asuvat, Helsingissä tai muissa kalliin asumisen kaupungeissa opiskelevat opiskelijat, jotka eivät opiskele kesällä. Vuoden aikana saatu asumistuki voi nyt kasvaa huomattavasti.

Esimerkki:

Yksin Helsingissä asuva opiskelija, joka opiskelee vuodessa 9 kk ja on töissä tai lomalla 3 kk:

  • Aiempi asumislisä 9 kk * 200 euroa = 1 800 euroa /vuosi
  • Uusi yleinen asumistuki 12 kk * 400 euroa = 4 800 euroa /vuosi
  • Asumistuki kasvaa 3 000 euroa /vuosi

Asumistuen uudistuksessa häviäjiä ovat opiskelijat, joiden puoliso on töissä ja saa kohtuullista tai hyvää palkkaa:

Esimerkki:

Töissä käyvän ja kohtuullista palkkaa saavan puolisonsa kanssa asuva opiskelija, joka opiskelee vuodessa 9 kk ja on töissä tai lomalla 3 kk.

  • Aiempi asumislisä 9 kk * 200 euroa = 1 800 euroa /vuosi
  • Uusi yleinen asumistuki 12 kk * 0 euroa = 0 euroa /vuosi
  • Asumistuki pienenee 1 800 euroa /vuosi

Esimerkissä on oletettu, että opiskelija ei tee opiskelun ohessa niin paljon töitä, että tuloraja pienentäisi asumistukea.

Vaikka asumislisän muutos yleiseksi asumistueksi tutkimusten mukaan parantaa useimpien opiskelijoiden asemaa, vaikutusero eri opiskelijoiden välillä voi olla em. esimerkin mukaan jopa 4 800 euroa vuodessa. Se on paljon rahaa. Varsinkin opiskelijalle.

Huomattavaa on, että esimerkin molemmat opiskelijat voivat opiskella samassa oppilaitoksessa ja asua samassa talossa. Opiskelijaruokalan ruokapöytään voi syntyä jännitteitä. 

Toisaalta on syytä huomata myös se, että jos toisen opiskelijan puoliso on köyhä opiskelija ja toisen puoliso on hyväpalkkainen palkansaaja, perheiden käytettävissä olevat tulot ovat olleet erilaisia myös aiemmin. Muutos tavallaan tasa-arvoistaa tätä tilannetta. Pitää vain toivoa, että opiskelija ja hänen työssä käyvä puolisonsa ovat samoissa rahoissa ja hyvissä väleissä keskenään. 

Asumislisä ja  asumistuki, kun vanhemmat omistavat asunnon

Kun opiskelijoiden asumislisä 1.8.2017 muuttuu yleiseksi asumistueksi, kaikkein suurimman hyödyn saa vanhempien omistamassa asunnossa asuva opiskelija.

Nyt lopetettavassa opiskelijoiden asumislisässä on määritelty erillinen enimmäismäärä, jonka opiskelija voi saada asumistukea, jos hän asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa. Asumislisän maksimi on 58,87 euroa kuukaudessa. Sen voi saada vain opiskelukuukausilta.

Kun opiskelijat pääsevät 1.8.2017 yleisen asumistuen piiriin, vanhempiensa omistamassa asunnossa asuva saa samat tuet kuin ulkopuolisen vuokranantajan asunnossa asuva opiskelija. Yksin Helsingissä asuvalla opiskelijalla asumistuki on jatkossa n. 400 euroa. Sen saa ympärivuotisesti, siis myös kesän ajalta.

Jotta vanhempiensa asunnossa asuva voi saada yleistä asumistukea, hänellä pitää olla kirjallinen vuokrasopimus, johon on kirjattu vuokran määrä.

Esimerkki:

Vanhempiensa omistamassa asunnossa Helsingissä asuva opiskelija, joka opiskelee vuodessa 9 kk ja on töissä tai lomalla 3 kk.

  • Aiempi asumislisä 9 kk * 58,87 euroa = 529,83 euroa /vuosi
  • Uusi yleinen asumistuki 12 kk * 400 euroa = 4 800 euroa /vuosi
  • Asumistuki kasvaa 4 270,17 euroa /vuosi

Huomattavaa on, että yleisessä asumislisässä on tulorajat. Esimerkissä on oletettu, että opiskelija ei tee opiskelun ohessa niin paljon töitä, että tuloraja pienentäisi asumistukea.

Mitä kannattaa huomioida asumistuen muutoksessa?

Omat valinnat vaikuttavat aina kaikkeen, myös saatavien tukien määrään. Todennäköisesti kimppakämpässä asuvien opiskelijoiden kannattaa ainakin nyt muuttaa vuokrasopimustaan niin, että jokainen tekee oman vuokrasopimuksen.

Jos vuokrasopimus on yhteinen, asujat katsotaan kuuluviksi samaan ruokakuntaan ja kaikkien tulot lasketaan yhteen yleisen asumistuen määrää laskettaessa. Näin tehdään, vaikka kyseessä olisi toisilleen vieraiden opiskelijoiden asuminen samassa huoneistossa, kukin omassa huoneessaan.

Mitä kannattaa huomioida:

  • Tee tarvittaessa erillinen vuokrasopimus omasta huoneestasi
  • Kesällä ei ole pakko opiskella asumislisän takia
  • Pysy hyvissä väleissä töissä käyvän puolisosi kanssa 

Aiempi opintotuen asumislisä

1.8.2017 päättyvää opintotuen asumislisää voivat saada lapsettomat, vuokralla asuvat päätoimiset opiskelijat, joilla on oikeus opintotukeen. Asumislisän piiriin kuuluva ei voi saada asumistukea niiltä kesäkuukausilta, joilta ei makseta opintotukea.

Elokuussa 2017 poistuvan opiskelijan asumislisän maksimäärä on 201,60 euroa. Käytännössä suurimmalla osalla opiskelijoista vuokra on suurempi kuin asumislisän maksimi.

Vanhan mallista asumislisää voivat saada  vuokra-asunnossa tai asumisoikeusasunnossa asuvat opiskelijat. Asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta. Alle 17-vuotias voi saada asumislisää, vaikka ei saa opintorahaa. Vanhempien tulot vaikuttavat alle 18 vuotiaiden asumislisään.

1.8.2017 päättyvää opiskelijan asumislisää ei voi saada, jos

  • Asuu vanhempiensa luona
  • Opiskelijalla tai puolisolla on lapsi, joka asuu samassa asunnossa
  • Opiskelija tai puoliso omistaa vähintään puolet asunnosta 
  • Opiskelija tai puoliso saa eläkkeensaajan asumistukea
  • Opiskelija saa aikuiskoulutustukea tai muuta etuutta, joka estää opintotuen saamisen
  • Em. puoliso tarkoittaa avio- tai avopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Samaa sukupuolta olevaa avopuolisoa ei pidetä puolisona. Samassa asunnossa kahdestaan asuvat mies ja nainen katsotaan avopuolisoiksi, jos hakija ei muuta todista.

Uusi opiskelijan saama yleinen asumistuki

Elokuussa 2017 opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Yleistä asumistukea voi saada kuka tahansa, joka täyttää asumistuen ehdot.

Yleisen asumistuen edellytyksenä ei ole opiskelu. Aiemmin on erikseen säädetty, että opiskelijat eivät voi saada yleistä asumistukea. Vuoden 2017 budjettiin liittyen tämä rajoitus poistettiin.

Yleinen asumistuki lyhyesti:

  • Ei edellytä opiskelua
  • Voi saada myös kesällä
  • Määrään vaikuttavat mm. puolison tulot
  • Maksetaan ruokakunnalle yhteisesti

Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat seuraavat asiat:

  • Ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä 
  • Asunnon sijaintikunta
  • Perheen bruttokuukausitulojen yhteismäärä

Asumistuki on tarveharkintainen Kelan myöntämä tuki. Asumistuki myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Jos tulojen määrä olosuhteet muuttuvat vuoden aikana, asumistuen määrää tarkistetaan. 

Asumistuen termillä Ruokakunta tarkoitetaan samassa asunnossa asuvia henkilöitä. Jos asut yksin, ruokakunta tarkoittaa sinua. Jos asut yhdessä puolisosi kanssa, ruokakunta on sinun ja puolisosi muodostama kokonaisuus. Jos asut kimppakämpässä ja vuokrasopimus on yhteinen, ruokakunta tarkoittaa koko kimppaa, vaikka henkilöt eivät asumista lukuunottamatta olisi missään tekemisissä keskenään.

Kela maksaa asumistuen ruokakunnalle yhteisesti. Tukea hakee koko ruokakunnan puolesta yksi ruokakuntaan kuuluva henkilö. Hakija on yleensä se, jonka nimissä vuokrasopimus on tai joka omistaa asunnon. Asumistukihakemukseen täytyy merkitä kaikki samassa asunnossa asuvat henkilöt.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat mm. seuraavat henkilöt:

  • Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. 
  • Yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet henkilöt, vaikka heillä ei olisi yhteistä taloutta.
  • Erillisillä vuokrasopimuksilla asunnon osan vuokranneet henkilöt, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta.
  • Tilapäisesti poissa olevat henkilöt. Poissaolo katsotaan yleensä tilapäiseksi, jos se kestää enintään vuoden.
  • Ruokakuntaan kuuluvan henkilön muualla asuva puoliso. Puoliso kuuluu ruokakuntaan, vaikka hän olisi poissa useita vuosia, elleivät puolisot asu erillään välien rikkoutumisen vuoksi. 
  • Samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset. 
  • Vanhempansa kanssa asuva opiskelija. Opiskelija kuuluu samaan ruokakuntaan vanhempansa kanssa.
  • Toisella paikkakunnalla opiskeleva puoliso tai vanhempansa ruokakuntaan kuuluva alle 18-vuotias lapsi. 

Esimerkkejä yleisen asumistuen määrästä (www.kela.fi)

Yleisen asumistuen tulorajat (www.kela.fi)

Asumistukeen vaikuttavat tulot (www.kela.fi)

 

Kommentoi sosiaalisessa mediassa