Kuluton sijoitusrahasto - Indeksirahasto ilman kuluja on totta
Tiesitkö, että luotettavaa sijoitusrahastoa voidaan hoitaa myös täysin ilmaiseksi? Pankit eivät siitä kerro, koska haluavat myydä omia rahastojaan.
Suomessa on toistaiseksi vain yksi toimija, joka tarjoaa kuluttomia sijoitusrahastoja. Kyseessä on yksityishenkilöiden suosima osakevälittäjä Nordnet, jonka Superrahastot ovat asiakkaalle täysin ilmaisia. Esim. Nordnet Superrahasto Suomi seuraa automaattisesti Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen OMXH25-indeksiä, mutta toimii asiakkaan kannalta täysin ilman kuluja. Pienin sijoitussumma on 15 euroa.
Rahastosijoittaminen voi olla helppoa, halpaa ja läpinäkyvää. Tästä todella toivoisi muidenkin ottavan mallia. Usein rahaston kulut syövät asiakaan tuoton.

Kuluttomat indeksirahastot Suomessa
Suomesta voi hankkia seuraavia ilman kuluja hoidettavia indeksirahastoja:
- Nordnet Superrahasto Suomi (25 vaihdetuinta osaketta Suomen pörssissä)
- Nordnet Superfonden Sverige (70 vaihdetuinta osaketta Ruotsin pörssissä)
- Nordnet Superfondet Norge (25 vaihdetuinta osaketta Norjan pörssissä)
- Nordnet Superfonde Danmark (20 vaihdetuinta osaketta Tanskan pörssissä)
Kuluttomia indeksirahastoja markkinoi Suomessa toistaiseksi vain Nordnet.
Sijoitusrahasto ilman kuluja
Nordnet on netissä toimiva Suomen suosituin yksityishenkilöiden osakevälittäjä. Nordnetin päätoimialana on hoitaa asiakkaiden osakeostot ja myynnit tehokkaasti ja pienillä kuluilla ja sillä onkin erittäin hyvä maine osakkeisiin sijoittavien piensijoittajien keskuudessa.
Nykyisin Nordet tarjoaa osakesijoitusten lisäksi myös passiivisia ja täysin kuluttomia sijoitusrahastoja. Passiivinen sjoitusrahasto seuraa automaattisesti tiettyä pörssi-indeksiä. Esim. Nordnet Superrahasto Suomi seuraa OMXH25-indeksiä. OMXH25-indeksi sisältää Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta.
Passiivisen rahaston hoito on yritykselle edullista, koska siinä osakevalintoja eivät tee yrityksen työntekijät vaan indeksiä seuraava matemaattinen kaava. Silti rahaston tarjoaminen yrityksen asiakkaille täysin ilmaiseksi on poikkeuksellista.
Muista sijoitusrahastoista poiketen Nordnetin Superrahastot toimivat täysin ilman kuluja asiakkaalle. Rahastossa hoidetaan ilman kuluja kaikki sijoittamisen vaiheet:
- rahasto-osuuksien merkintä (osto) -> ei kuluja
- rahasto-osuuden lunastus (myynti) -> ei kuluja
- rahaston hallinnointi (vuosimaksu) -> ei kuluja
- kaupankäynti -> ei kuluja
Toimintatapa on uusi Suomessa. Yleensä sijoitusrahastoista peritään asiakkaalta ostotilanteessa merkintäpalkkio, myyntitilanteessa lunastuspalkkio ja koko omistusajalta vuotuinen hallinnointipalkkio. Lisäksi voidaan periä muita palkkioita.
Nordnetin ilmaiset Superrahastot olivat julkaisuhetkellä Suomessa jotain ennen kuulumatonta ja erittäin tervetullutta. Vaikka julkaisusta on jo aikaa, vieläkään mikään muu taho ei tarjoa ilmaisia rahastoja. Jonkin verran mm. pankkien indeksirahastojen kulut ovat toki laskeneet. Pääosin rahastot ovat yhä kalliita, varsinkin jos sisältö on sama, jonka toinen taho tarjoaa ilmaiseksi.
Indeksirahaston hoidosta perittävä palkkio on kuin huoltoaseman kuukausimaksu, joka oikeuttaa tankkaamaan saman hintaista bensaa kuin muutkin. Jokaisen rahastoasiakkaan pitäisikin säännöllisesti tarkistaa, paljonko itse maksaa rahastojensa hoidosta. Pitkällä säästöajalla kulut määrittävät suurelta osin asiakkaan saaman tuoton.
Läpinäkyvyys, hajautus, täysi ilmaisuus ja pienet minimisijoitussummat ovat suuri osa onnistunutta rahastosijoitusta. Ilmaisten rahastojen kautta moni uusi asiakas on päätynyt säästämään ja samalla parantanut omaa tulevaisuuttaan. Siinä mielessä Nordnetin Superrahastot ovat nimensä veroisia sijoitustuotteita. Näitä voisi olla enemmänkin.
Vertaa aina rahastojen kuluja
Rahastojen kuluissa on huomattavia eroja. Koska myös hinnoittelurakenne on erilainen eri rahastoissa, kulujen vertaaminen on hankalaa. Yksi yhtiö perii suuren hallinnointipalkkion mutta ei merkintäkuluja, toisen sijoitusrahaston hallinnointipalkkio on pieni, mutta lunastus kallista. Kolmannen kulut vaikuttavat pieniltä, mutta rahasto käy niin aktiivista osakekauppaa, että rahaston omat kaupankäyntikulut tuhoavat tuoton. On esitetty myös väitteitä, että pankin rahasto käy aktiivista kauppaa vain, jotta pankki saisi siitä lisätuottoja itselleen.
Rahastosijoittamisessa kulujen merkitys on yksi tärkemmistä asioista!
Jos sijoitusrahastoa hoidetaan täysin ilman kuluja, koko sen saavutettu tuotto voidaan sijoittaa uudelleen. Joka vuosi voidaan sijoittaa alkuperäisen sijoitussumman lisäksi myös kaikkien aiempien vuosien tuotot. Syntyy korkoa korolle -ilmiö, jonka ansiosta tänä vuonna säästetty pieneltä vaikuttava kulu on 20 vuoden kuluttua kohtuullinen omaisuus. Aika on rahastosijoittajan paras apulainen ja suuret jatkuvat kulut rahastosijoittajan suurin vihollinen.
Esimerkki:
Sijoitat 10 vuoden ajan 100 euroa kuukaudessa sijoitusrahastoon, joka tuottaa 5 % ennen kulujen huomiointia:
- Kuluton sijoitusrahasto --> saat tuottoa 3 848 euroa
- Sijoitusrahaston kulut 1 % --> saat tuottoa 2 983 euroa (- 863)
- Sijoitusrahaston kulut 2 % --> saat tuottoa 2 169 euroa (- 1 679)
- Sijoitusrahaston kulut 3 % --> saat tuottoa 1 780 euroa (- 2 068)
Jos sijoitusaika on 20 vuotta:
- Kuluton sijoitusrahasto --> saat tuottoa 17 663 euroa
- Sijoitusrahaston kulut 1 % --> saat tuottoa 13 163 euroa (- 4 500)
- Sijoitusrahaston kulut 2 % --> saat tuottoa 9 211 euroa (- 8 452)
- Sijoitusrahaston kulut 3 % --> saat tuottoa 5 739 euroa (- 11 924)
Yksinkertaistetussa laskelmassa on oletettu mm., että sijoitus rahastoon tehdään kerralla vuoden alussa eikä kuukausittain. Lopputulos on kuitenkin selkeä. Jos rahaston kulut ovat 3 %, säästäjän 20 vuoden tuotosta voi hävitä jopa kaksi kolmasosaa verrattuna kuluttomaan sijoitusrahastoon!
Korkoa korolle -ilmiö toimii raa'asti kulupuolella, mutta on jokaisen lempiasia sijoituspuolella. Albert Einstainin suuhun sijoitettu lausahdus "Korkoa korolle -ilmiö on maailman kahdeksas ihme" kertoo, kuinka suuresta asiasta on kyse.
Mikä on indeksirahasto?
Indeksirahasto tarkoittaa rahastoa, joka seuraa matemaattisesti tiettyä osakeindeksiä. Suomalaisille tutuimmat indeksirahastot ovat esim. Helsingin pörssin osakevaihdoltaan suurimpiin yhtiöihin sijoittavia rahastoja. Osakekorin pohjaindeksinä voi olla esim. OMXH25-osakeindeksi.
Indeksirahasto voi olla kuitenkin kytketty mihin tahansa julkisesti noteerattavaan indeksiin missä maassa tai maanosassa tahansa. Indeksirahasto voi tarjota mahdollisuuden sijoittaa esim. tietyn maan osakkeisiin tai tietyn toimialan yrityksiin.
Indeksirahastoon ostetaan kaavamaisesti niitä osakkeita, joita vertailuindeksi sisältää. Osakkeita ostetaan samalla painoarvolla, joka vastaa ao. yhtiön osuutta vertailuindeksistä.
Esimerkki:
- OMXH25-indeksi sisältää Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä.
- Indeksi noteerataan julkisesti ja sen painoarvoja voi katsoa mm. netistä.
- OMXH25-indeksissä oli mukana maaliskuussa 2014 mm. Fortum painoarvolla 7,97 prosenttia ja Kone painoarvolla 9,41 prosenttia.
- Jos osakerahastolla on pääomaa 100 euroa ja rahasto on sidottu OMXH25-indeksiin, rahasto ostaa Fortumin osakkeita 7,97 eurolla ja Koneen osakkeita 9,41 eurolla. Vastaavalla tavalla rahasto ostaa kaikkien 25 yrityksen osakkeita. Näin rahaston osakeomistusten painoarvot vastaavat indeksin painoarvoja.
- Yritysten painoarvot indeksissä ja rahastossa tarkistetaan muutaman kerran vuodessa. Muuten rahasto ei tee osakekauppaa.
- Kun rahasto saa osinkoja omistamiltaan yhtiöiltä, osingoilla ostetaan lisää samojen yritysten osakkeita.
- Kun jokin yritys nousee 25 suurimman joukkoon, sitä ostetaan myös rahastoon. Jos yritys tippuu pois 25 joukosta, se poistetaan myös rahastosta.
Sijoitusrahasto voi maksaa vuosittain tuotto-osuutta osuudenomistajilleen (tuotto-osuudet) tai pitää rahat rahastossa kasvamassa (kasvuosuudet). Sijoittaja saa tuottonsa, kun jossain vaiheessa myy rahasto-osuutensa. Myydä voi joko kaikki omistamansa osuudet tai osan osuuksistaan.
Indeksirahastot ovat yleensä passiivisia eli niitä ohjaa suoraan indeksi. On kuitenkin olemassa myös aktiivisia indeksirahastoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahastolla on salkunhoitaja, joka ottaa aktiivista tulevaisuusnäkemystä pohjalla olevan indeksi lisäksi. Kyse ei ole normaalista aktiivisesta sijoitusrahastosta ja väistämättä tuleekin mieleen, että aktiivinen indeksirahasto on kauniimpi nimi piiloindeksirahastolle. Piiloindeksirahastot kun ovat tunnettuja siitä, että ne yhdistävät asiakkaan vahingoksi passiivisen rahaston tuoton ja aktiivisen rahaston kulut.
Aktiivisten indeksirahastojen hoitokulut ovat aina normaaleja passiivisia indeksirahastoja korkeampia.
Mikä on passiivinen sijoitusrahasto?
Passiivinen sijoitusrahasto tarkoittaa rahastoa, jota ohjaa suoraan jokin matemaattinen kaava tai indeksi. Indeksirahastot ovat yleensä passiivisia rahastoja, joilla ei ole lainkaan aktiivista salkunhoitajaa, joka vaikuttaisi omilla mielipiteillään rahaston toimintaan ja päätöksiin.
Koska passiivisessa sijoitusrahastossa toimitaan aina saman kaavan mukaan, sen hallinnointi on halpaa ja sijoittajalta perittävät kulut pieniä aktiivisiin rahastoihin verrattuna.
Aktiivisessa sijoitusrahastossa rahastonhoitaja pyrkii ennustamaan eri osakkeiden tulevaisuuden tuotto-odotuksia. Tämän perusteella rahasto hankkii niitä osakkeita, joiden se uskoo tuottavan parhaiten lähitulevaisuudessa osinkotuloina tai osakkeiden arvonnousuna. Vastaavasti rahasto myy niitä osakkeita, joiden se uskoo tuottavan huonosti tai menettävän arvoaan lähitulevaisuudessa.
Aktiivinen rahastonhoito on hyvä valinta, jos rahastonhoitaja on hyvä ennustaja. Valitettavasti ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Usein aktiiviset rahastot eivät käytännössä pärjää nettotuotoillaan passiivisille rahastoille, koska niiden hoitokulut ovat huomattavasti passiivisia rahastoja suuremmat. Tämä on luonnollista, koska salkun hoitoon ja ennustamiseen käytetään enemmän työaikaa kuin passiivisten rahastojen hoitoon, joka on hyvin kaavamaista ja nopeaa.
Suurempien hoitokulujen lisäksi aktiivisten rahastojen suorittama hyvinkin vilkas ja jatkuva osakkeiden osto ja myynti aiheuttavat rahastolle huomattavia kuluja verrrattuna passiivisiin rahastoihin, jotka ostavat ja myyvät osakkeitaan vain harvoin. Vaikka näitä kaupankäyntikuluja ei peritä sijoittajalta, ne huonontavat rahaston nettotuottoa.
Monet aktiivisten sijoitusrahastojen hoitajat hyödyntävät rahaston hoidossa mm. indeksejä ja tekevät päätöksiä niiden pohjalta. Lähemmässä tarkastelussa moni aktiivinen sijoitusrahasto muistuttaakin passiivista indeksirahastoa. Talousartikkeleissa tämän tyyppistä rahastoa kutsutaan piiloindeksirahastoksi. Jos sijoittaja päätyy piiloindeksirahaston asiakkaaksi, hän saa passiivisen indeksirahaston tuoton, mutta maksaa aktiivisen sijoitusrahaston kulut. Käytännössä hän luovuttaa koko ajan osan tuotostaan suoraan pankin tai pankkiiriliikkeen voitoksi.
Indeksirahaston edut ja haitat
Passiivisesti hoidettu indeksirahasto antaa mm. seuraavat edut:
- Pienet kulut verrattuna aktiivisesti hoidettuun rahastoon, osa ilmaisia
- Läpinäkyvä kustannusrakenne
- Ei salkunhoitajariskiä (yhden ihmisen väärä päätös ei tuhoa säästöjäsi)
- Varma indeksin mukainen tuotto (miinus rahaston kulut)
- Helppo hajautus verrattuna suoriin osakeostoihin
- Mahdollisuus sijoittaa ulkomaille ja eksoottisinkiin kohteisiin
- Mahdollista myös pienillä summilla
- Vaivatonta verrattuna suoriin osakeostoihin
Passiivisesti hoidetun indeksirahaston huonot puolet:
- Indeksiä ei voi voittaa. Sijoittaja saa indeksin keskimääräisen tuoton miinus kulut, mutta ei enempää.
- Jos indeksi laskee, myös oman sijoituksen arvo laskee, jos ei myy rahasto-osuuttaan ennen indeksin laskua. Aktiivisessa rahastossa hyvä salkunhoitaja voi hyvällä onnella pienentää rahaston arvon laskua hyvillä päätöksillään, mutta myös tuhota koko pääoman väärillä päätöksillä.
8.11.2017 OMXH25-indeksin tuotto 5 vuoden ajalta on n. 95 %. Jos sijoitusrahaston hoidosta ei ole peritty lainkaan kuluja, sijoitus on lähes kaksinkertaistunut.
Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia. Jokainen sijoittaja tekee aina itse omat päätöksensä.