Tulot ja menot21.01.2014 klo 09:10

Asuntolainan säästöpakko etenee

Finanssialan Keskusliitto esitti 17.1.2014 kiinteää 90 prosentin lainakattoa asunnon tai kiinteistön hankintaan. Aiemmin on esitetty työryhmän toimesta 80 prosentin lainakattoa eli 20 prosentin pakkosäästöä ennen lainan myöntämistä. Koska Finanssialan Keskusliitto edustaa Suomen pankkisektoria eli lainan myöntäjiä, kannanotto voi hyvinkin tarkoittaa, että lainakatto todella toteutuu.

Lainakatto ja säästöpakko

Asuntolainalle lainakatto?

Finanssialan Keskusliitto esitti asuntomarkkinoiden vakauden turvaamiseksi kiinteää 90 prosentin lainakattoa asunnon tai kiinteistön hankintaan. Tämä tarkoittaa, että lainaa saisi enintään 90 prosenttia siitä summasta, joka lainanottajalla on ns. reaalivakuuksina (esinevakuuksina, ei siis takauksena). Yleensä reaalivakuutena toimii pelkästään ostettavan asunnon arvo.  Etukäteissäästöjä pitäisi olla 10 prosenttia ostettavan asunnon arvosta.

Finanssialan Keskusliitto haluaisi, että asuntolainan lainakatto määriteltäisiin laissa. Lisäksi liitto painottaa lainanottajan tulevan maksukyvyn tarkkaa arvioimista ja maksukyvyn jatkuvaa seuraamista.

Esityksen tarkoituksena on kannustaa kotitalouksia ennakkosäästämiseen ennen asuntolainan ottamista ja estää mahdollisten tulevaisuudessa uhkaavien asuntohintakuplien toteutuminen.  Tällä hetkellä asuntomarkkinoilla ei yleisen käsityksen mukaan ole hintakuplaa tai markkinahäiriöitä. Kyseessä olisi varautuminen tulevaisuuteen yleisen kansainvälisen suuntauksen mukaisesti.

Finanssialan Keskusliitto ei hyväksy ns. Tanskasen ryhmän esityksen mukaista lainakattomallia, jossa lainakaton suuruutta voitaisiin muuttaa viranomaispäätöksellä. Ministeri Antti Tanskasen johtama työryhmä on esittänyt aiemmin, että Finanssivalvonnalle annettaisiin valtuus määrätä, miten suuri asuntolaina voi olla suhteessa ostettavan asunnon arvoon.

Ensiasunto ja lainakatto

Finanssialan Keskusliitto ehdottaa, että ensiasunnon ostajilla lainakatto olisi 95 prosenttia käyvästä arvosta. Muilla lainakatto olisi 90 prosenttia.

Ensiasunnon ostajille mahdollinen uusi laki aiheuttaisikin eniten päänvaivaa. Ensiasunnon ostajilla on harvoin säästössä suuria summia. He ovat usein nuoria ja työelämään vasta tulleita.

Toisaalta kalliin asunnon ostaminen kokonaan lainarahalla on myös asunnon ostajan eli lainan ottajan kannalta suuri riski. Lainakatto ei ole siinä mielessä välttämättä huono asia, mutta asunnon ostamisen ajankohtaa se voisi siirtää. Jos asuntojen hinnat nousisivat säästämisen aikana yhtä paljon kuin on säästetty, maalia ei välttämättä koskaan saavutettaisi.

Jos asuntolainoille luodaan lainakatto, nykyistä asuntosäästöpalkkiojärjestelmää (ASP-järjestelmää) olisi syytä kehittää. ASP-järjestelmässä asuntoa varten säästävä henkilö saa mm. korkoetuja säästettyään tietyn määrän rahaa ennen asunnon ostamista. Järjestelmä oli takavuosina hyvin suosittu, mutta sen suosio romahti sittemmin. Viime aikoina ASP-järjestelmän suosio on kuitenkin alkanut uudelleen kasvaa.

Etukäteissäästämistä puoltaa myös se tosiasia, että verotuksessa myönnettävä asuntolainan korkovähennys on viime vuosina pienentynyt, ja tulee pienenemään myös jatkossa. Ison lainan hoitaminen on jatkossa entistä hankalampaa, kun verotuksen antama apu vähenee. Jatkossa myös lainakorot tulevat nousemaan. Monta vuotta jatkunut matala korkotaso aiheuttaa helposti harhan siitä, että matalat korot jatkuisivat koko asuntolainan maksuajan. Näin ei tule olemaan, jos asuntolainan maksuaika on 20 vuotta.

Asuntolainan lainakatto ja siirtymäaika

Kiinteän lainakaton käyttöönotto edellyttäisi Finanssialan Keskusliiton mukaan riittävän pitkää, vähintään 3 vuoden mittaista siirtymäaikaa, jotta lainanottajat voisivat sopeutua tilanteeseen eikä säädös aiheuttaisi häiriöitä asuntomarkkinoille. Samalla FK esittää, että asuntosäästöpalkkiojärjestelmää uudistettaisiin nykyistä kannustavammaksi väljentämällä säästämisen aloittamisen ikärajoja. 

Jos asuntolainojen lainakatto tulee voimaan, siirtymäaika on todennäköinen ja toivottava lisäsäädös. Jos lainakatto tulisi voimaan ilman siirtymäaikaa, Suomen asuntomarkkinoille ja asuntolainamarkkinoille luotaisiin ainakin pienen mittaluokan kaaos.

Nykyinen käytäntö vaihtelee pankeittain. Usein asunnon vakuusarvoksi hyväksytään vain esim. 70 % käyvästä arvosta, mutta joissakin pankeissa ja joissakin tapauksissa asunto on voitu hyväksyä 100-prosenttisesti lainan vakuudeksi.

Pakkosäästön määrä ja asuntolainan lainakatto 

Jos asuntolainoille tulisi 90 % lainakatto (ensiasunnot 95 %) ja pankki myös antaisi lainaa niin paljon kuin lainakattolaki mahdollistaisi, etukäteissäästön määrät olisivat seuraavia:

Asunnon arvo ja etukäteissäästön määrä, muut kuin ensiasunnot

  • 50 000 euron asunto -> pakkosäästö 5 000 euroa
  • 75 000 euron asunto -> pakkosäästö 7 500 euroa
  • 100 000 euron asunto -> pakkosäästö 10 000 euroa
  • 150 000 euron asunto -> pakkosäästö 15 000 euroa
  • 200 000 euron asunto -> pakkosäästö 20 000 euroa
  • 250 000 euron asunto -> pakkosäästö 25 000 euroa
  • 300 000 euron asunto -> pakkosäästö 30 000 euroa

Asunnon arvo ja etukäteissäästön määrä , ensiasunnot

  • 50 000 euron asunto -> pakkosäästö 2 500 euroa
  • 75 000 euron asunto -> pakkosäästö 3 750 euroa
  • 100 000 euron asunto -> pakkosäästö 5 000 euroa
  • 150 000 euron asunto -> pakkosäästö 7 500 euroa
  • 200 000 euron asunto -> pakkosäästö 10 000 euroa
  • 250 000 euron asunto -> pakkosäästö 12 500 euroa
  • 300 000 euron asunto -> pakkosäästö 15 000 euroa

 

Lisätietoja:

Finanssialan Keskusliiton esitys

Tanskasen työryhmän esitys

Kommentoi sosiaalisessa mediassa