Tulot ja menot01.10.2014 klo 14:15

Eläkemuutos sovittu - eläkeikä nousee 65 vuoteen

Eläkeikä nousee 65 vuoteen, mutta joku voi päästä eläkkeelle aiemminkin. Superkarttuma poistuu, joku voi hyötyä, joku häviää paljon. Mistä on kysymys ja mikä on minun eläkeikäni? Ja kuka on työn sankari?

Eläkeikä nousee

Eläkemuutos sovittu 26.9.2014

Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopimukseen eläkeiän ja eläkejärjestelmän muutoksista 26.9.2014.

Akava jättäytyi pois sopimuksesta, koska uudessa järjestelmässä iäkkäämpien työntekijöiden eläkekarttuma on aiempaa pienempi ja ns. superkarttuma poistuu.

Pitkään koulutetut ja siksi lyhyemmän työuran tekevät, mutta hyvää viimeisten työvuosien palkkaa saavat häviävät uudessa järjestelmässä. Nuorena suoraan työhön menevät hyötyvät, kun eläkettä alkaa karttua ja 17-vuotiaana.

Hallitus on ilmoittanut aloittavansa lakien valmistelun nyt tehdyn sopimuksen perusteella. Laki tulee voimaan tullessaan koskemaan kaikkia liittoja ja kaikkia työntekijöitä. Käytännössä Akavan poisjäänti ei siis todennäköisesti vaikuta lain valmisteluun.

Eläkeikä nousee 65 vuoteen

Voimassa olevan eläkejärjestelmän mukaan työeläkkeelle on voinut jäädä oman harkinnan mukaan 63 - 68 vuoden iässä. Jatkossa alin eläkeikä nousee 63 vuodesta 65 vuoteen.

Eläkeikä nousee kaikilla vuonna 1955 tai myöhemmin syntyneillä. Muutos tulee kuitenkin voimaan vaiheittain niin, että eläkeikä nousee 3 kk vuodessa. Uudet eläkeiät ovat: 

  • 1954 tai aiemmin syntyneet - eläkeikä 63 vuotta
  • 1955 syntyneet - eläkeikä 63 vuotta ja 3 kuukautta
  • 1956 syntyneet - eläkeikä 63 vuotta ja 6 kuukautta
  • 1957 syntyneet - eläkeikä 63 vuotta ja 9 kuukautta
  • 1958 syntyneet - eläkeikä 64 vuotta
  • 1959 syntyneet - eläkeikä 64 vuotta ja 3 kuukautta
  • 1960 syntyneet - eläkeikä 64 vuotta ja 6 kuukautta
  • 1961 syntyneet - eläkeikä 64 vuotta ja 9 kuukautta
  • 1962 tai myöhemmin syntyneet - eläkeikä 65 vuotta

Jatkossa eläkeikää nostaa lisäksi elinaikaodote. Kyse on siitä, että keskimäärin odotettavissa olevan eliniän noustessa myös eläkeikää nostetaan, jotta eläkkeelläolovuosia ei tulisi "liikaa".

Elinaikaodote alkaa vaikuttaa eläkkeisiin vuodesta 2025 alkaen, mutta ensimmäinen tarkistus tehdään vasta vuonna 2030. Silloin 65-vuotiaita ovat vuonna 1965 syntyneet. Heitä siis saattaa koskea vielä tämäkin eläkeiän nosto, jos nyt sovittu  eläkejärjestelmä on silloin vielä käytössä.

Elinaikaodotteen nousu voi nostaa eläkeikää enintään 2 kuukautta vuodessa.

Vuonna 2005 voimaan tullut 63-68 vuoden eläkeiän järjestelmä ehti olla voimassa vain muutaman vuoden, kunnes eläkeikää nyt nostettiin. Saattaa siis olla, että yleistä eläkeikää nostetaan jo ennen vuotta 2030 muutenkin.

Pienimpiä työeläkkeitä täydentävä Kansaneläke säilyy nykyisellään. Kansaneläkkeessä eläkeikä on ollut jo entuudestaan 65 vuotta. Kansaneläkettä ei saa, jos saa kohtuullisen työeläkkeen.

Kuka pääsee eläkkeelle aiemmin, kuka on työn sankari?

Eläkesopimukseen liittyy mahdollisuus päästä eläkkeelle 63 vuoden iässä, jos tekee raskasta työtä ja on tehnyt 38 vuoden työuran. Kyseessä voi olla fyysisesti tai henkisesti raskas työ. Järjestelyä on kutsuttu työn sankarien palkitsemiseksi.

38 vuoden raskaaseen työuraan voi sisältyä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakautta enintään 3 vuoden ajan. Vähäiset poikkeukset "rasittuneisuutta tai kuluneisuutta aiheuttavassa työurassa" ovat mahdollisia.

Raskaan työn tekijöitä ei määritellä ammatin mukaan vaan henkilökohtaisesti mm. työterveyshuollon lausunnon mukaan. 

Todellisuudessa em. raskaan työn määrittely on kesken ja tulee varmasti olemaan vaikeaa. Vaarana on, että järjestelmästä tulee sairaseläkkeen kaltainen pettymysten kaivo, jossa työterveyslääkäri suosittaa eläkettä mutta "asiantuntija" kumoaa esityksen.

Osa-aikaeläke poistuu, tilalle varhaiseläke

Osa-aikaeläke poistuu, mutta sen tilalle kaavaillaan osittaista varhennettua varhaiseläkettä. Osittaiselle varhennetulle varhaiseläkeelle voi päästä 61-vuotiaana.

Osittainen varhennettu varhaiseläke on suuruudeltaan valinnaisesti joko 25 % tai 50 % varhaiseläkkeelle jäämiseen mennessä karttuneesta eläkesummasta.

Varhaiseläkkeelle jäämisen vaikutusta lopulliseen eläkkeeseen ei ole julkistettu.

Eläkekarttuma muuttuu, superkarttuma poistuu

Eläkekarttuma tarkoittaa sitä, paljonko eläkettä kertyy suhteessa saamaasi palkkaan. Jos palkka on 1000 euroa kuukaudessa ja eläkekarttuma on 1,5 %, kuukauden työstä kertyy eläkettä 15 euroa. 

Nykyisen eläkejärjestelmän eläkkeet karttuvat seuraavasti:

  • 18 - 52 -vuotiaat: eläkekarttuma  1,5 % työnansiosta
  • 53 - 62 -vuotiaat: eläkekarttuma 1,9 % työansiosta
  • 63 - 67 -vuotiaat: eläkekarttuma 4,5 % työansiosta

Tulevan eläkejärjestelmän eläkkeet karttuvat seuraavasti:

  • 17 -65 vuotiaat: eläkekarttuma  1,5 % työnansiosta
  • Eläkkeellä ollessa tehty työ: eläkekarttuma 1,5 % työansiosta
  • Jos eläkkeelle siirtymistä lykkää 65 vuodesta eteenpäin, koko eläkekarttumaan tulee 0,4 % lykkäyskorotus jokaisesta lykätystä kuukaudesta.
  • Siirtymäkauden aikana eli 31.12.2025 saakka 53 - 62 -vuotiaiden eläkekarttuma on 1,7 % työansiosta.

Tulkinta voisi varmaan olla, että eläkettä kertyy vuosittain aiempaa vähemmän. Työvuosien lisääntyminen kuitenkin korjaa tilannetta.

Nuorilla eläke saattaa jopa nousta jonkin verran, koska työura pitenee. Näin eläkettä ehditään kerätä aiempaa pidemmän ajan ja nostaa aiempaa lyhyemmän ajan.

Työuran loppupäässä eläkkeiden karttuminen pienenee huomattavasti nykyisestä. 60-luvulla syntyneitä pidetään muutoksen häviäjinä. He pääsevät eläkkeelle myöhemmin, mutta eivät ole saaneet eläkekarttumaa nuorena tekemästään työstä eivätkä saa enää korotettua karttumaa työuran loppuvaiheessa. Heitä vanhemmat ikäluokat ovat ehtineet hyötyä loppuvuosien korkeammasta eläkekarttumasta. Nuorilla taas eläkettä kertyy pidemmältä ajalta.

Tulevia eläkkeitä nostaa jonkin verran eläkesopimukseen liittyvä muutos, jonka mukaan eläkettä karttuu jatkossa koko palkan osuudelta. Palkasta automaattisesti vähennettävä palkansaajan eläkemaksuosuus ei ole aiemmin kartuttanut eläkettä. Muutoksen vaikutus ei ole kovin suuri, koska valtaosan eläkemaksusta maksaa työnantaja, ei työntekijä.

Lopulliset eläkepäätökset puuttuvat

Työmarkkinajärjestöjen sopimus on vain pään avaus tulevan eläkejärjestelmän luomiselle. Pääkohdat varmasti pitävät paikkansa, mutta yksityiskohdista keskustellaan vielä paljon.

Tämän artikkelin tiedot perustuvat kirjoitushetkellä saatavissa olleisiin tietoihin. Artikkelia pyritään päivittämään tietojen täsmentyessä.

Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio

 

Kommentoi sosiaalisessa mediassa