Opintotuki - leikkaus 2016

Päivitys 7.4.2016:

Hallitus päätti 5.4.2016 seuraavista opintotuen leikkauksista:

• Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskee 250,28 euroon kuukaudessa (aiemmin 337 euroa /kk).
• Opintolainan valtiontakauksen maksimimäärä nousee 650 euroon kuukaudessa (aiemmin 400 euroa /kk)
• Korkeakouluopintojen maksimitukiaika laskee 54 tukikuukauteen (aiemmin 64 kk)
• Opintotukeen vaikuttavien tulojen rajat sidotaan ansiotasoindeksiin
• Takaisin perittävän opintotuen korotus laskee 7,5 prosenttiin (aiemmin 15 %)
• Muutokset tulevat voimaan 1.8.2017

Tarkemmin alla olevassa alkuperäisessä artikkelissa.

Alkuperäinen artikkeli 6.3.2016:

Opintotukea aiotaan leikata huomattavasti. Jos selvitysmiehen esitys toteutuu, korkeakouluopiskelijoiden tuki pienenee 86 euroa kuukaudessa, yli 25 prosenttia. Toinen vaihtoehto on poistaa koko opintoraha suurelta osalta opiskelijoita. Mistä ihmeestä on kyse?

Opintotukileikkaus 2016 lyhyesti

Jos hallituksen selvitysmiehen esitys tulee voimaan sellaisenaan, opintotuen leikkaukset ovat seuraavat:

• Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee yli 25 %
• Opintotukikuukausien enimmäismäärä kiristyy 
• Opintojen edistymisvaatimus kiristyy
• Opintotuen tulorajat säilyvät entisellään, mutta ne sidotaan indeksiin
• Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee
• Opintolainahyvitystä leikataan 40 prosentista 30 prosenttiin

Opintorahan leikkaus yli 25 %

Opetusministerin asettaman selvitysmiehen professori Roope Uusitalon 1.3.2016 julkistama ehdotus leikkaisi korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa yli 25 prosentilla. Nykyinen maksimiopintoraha on 336,76 euroa kuukaudessa. Uudistuksen jälkeen opintorahaa voisi saada enintään 250,28 euroa kuukaudessa. 

Uudistuksen jälkeen korkeakouluopiskelijoiden opintoraha olisi saman suuruinen kuin toisen asteen opiskelijoilla.

Opintorahan lisäksi voisi jatkossakin saada asumistukea.

Opintotukikuukausien enimmäismäärä laskee taas?

Alemman ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaminen oikeuttaa nykyisin enintään 50 opintotukikuukauteen. Jatkossa yhtä tutkintoa varten myönnettäisiin opintotuki enintään 45 kuukaudelta. Tämä vastaa ns. pisimmän tutkinnon laskennallista kestoa. Kiristys koskisi opintonsa 1.8.2017 tai myöhemmin aloittavia opiskelijoita.

Usean korkeakoulututkinnon suorittamiseen myönnettäisiin jatkossa tukea yhteensä enintään 54 tukikuukaudelta. Nykyisin tämä usean tutkinnon raja on 64 tukikuukautta. Kiristys on siis 10 tukikuukautta. 

Jatkossakin myös AMK-opiskelijat voisivat suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon.

Lisäksi kiristetään opintojen edistymisen vaatimusta. Nykyisin opintojen on edistyttävä lukuvuosittain vähintään 5 opintopisteen verran jokaista tukikuukautta kohden. Jatkossa minimivaatimus olisi 6 opintopistettä / tukikuukausi.

Opintolainaa saa entistä enemmän - kuka uskaltaa ottaa?

Selvitysmiehen esityksen mukaan opintorahan pienennys korvattaisiin aiempaa suuremmalla opintolainalla. Opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää nostettaisiin nykyisestä 400 eurosta kuukaudessa 650 euroon kuukaudessa.

Samanaikaisesti opintolainahyvityksen suhteellista määrää leikattaisiin. Nykyisin opintolainahyvitys on 40 % opintolainan kokonaismäärän 2500 euroa ylittävältä osalta. Jatkossa hyvitys olisi 30 % omavastuuosuuden ylittävästä lainamäärästä.

30 prosentin opintolainahyvityksen voi saada, jos suorittaa tutkinnon sen laskennallisessa suorittamisajassa. Jos laskennallinen suoritusaika ylittyy enintään yhdellä vuodella, opintolainahyvitys on 15 % omavastuuosuuden ylittävästä määrästä. Jos aika ylittyy enemmän, opintolainahyvitystä ei saa lainkaan.

Opintolainahyvitys ei koske opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014.

Jatkossa opinnot rahoitettaisiin huomattavasti nykyistä suuremmalla lainalla. Opintolainahyvityksen pienennyksen takia laina jäisi valmistumisen jälkeen opiskelijan maksattavaksi. Ongelmaksi jää, kuinka moni opiskelijoista uskaltaa ja haluaa ottaa lainan. Työnsaanti opiskelujen jälkeen ei ole itsestäänselvyys, kaikkea muuta.

Vaihtoehtona poistetaan koko opintoraha

Vaihtoehtokin on olemassa. Selvityksen esittämä toinen vaihtoehto on, että opintoraha poistetaan kokonaan ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilta opiskelijoilta.

Vaihtoehtolaskelman mukaan jatkossa opintorahaa saisi vain alempaan korkeakoulututkintoon. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat saisivat vain opintolainaa.

Selvitysmiehen esityksen taustalla on hallitusohjelma, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Vuonna 2014 opintotuen kokonaismenot olivat 778 miljoonaa euroa. Leikkaus on yli 11 prosenttia. Säästötalkoot tekevät rumaa jälkeä opintotuessa.

Opintotuen leikkauksen seuraukset?

Entä seuraukset? Kuka tietää.

Jos esitys toteutuu esitetyssä muodossa, seuraukset voisivat olla esim. seuraavia:

• Osa opiskelijoista lopettaa rahojen loputtua, kun ei halua ottaa lainaa.
• Osa käy töissä ja opiskelee samalla, kunnes opintotukikuukaudet loppuvat.
• Osa yrittää sinnitellä nuudeleilla ja selvitä, jos pää kestää.
• Osa ottaa maksimaalisen opintolainan, saa hyvin palkatun työn ja maksaa lainansa.
• Osa ottaa opintolainan ja valmistuu, mutta ei saa töitä. Laina jää maksamatta. Ihmisen hoitaa yhteiskunta.
• Valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon. Koulutus ei enää innosta tai tuota työelämään saman tasoisia  koulutettuja työntekijöitä kuin ennen.

Yhteiskunnan on pakko leikata menojaan. Yli varojen ei voi elää vuodesta toiseen. Tämä on selvä asia, ja sen ymmärtää lähes jokainen opiskelija. Ymmärtää ehkä paremmin kuin edellisen sukupolven palkansaaja.

Onko pakko leikata opiskelijoilta? Ei. Ei ainakaan näin paljon. Koulutus on ainoa tie Suomen pitkäjänteiseen menestymiseen. Tässä ei ole kyse pelkästään opiskelijan hyvästä vaan Suomen valtion, Suomen kansan hyvästä tulevaisuudesta.

Pitäisikö leikata palkansaajilta, edelliseltä sukupolvelta? Kyllä pitäisi. Suomalaisten keskimääräinen elintaso on noussut paljon siitä ajasta, kun työläinen sai pientä palkkaa, mutta halusi silti lapsensa saavan kunnon koulutuksen. Tai kun maanviljelijä kustansi lapsensa oppikouluun, jotta heillä olisi parempi tulevaisuus. Nyt ei ole enää varaa tähän. Miksi? Onko kyseessä arvovalinta?

Olisi mukava kuulla, kuinka monta prosenttia tai promillea palkansaajien pitäisi tinkiä ansioistaan, että heidän lapsensa saisivat jatkossakin saman tasoisen opintotuen kuin ennen. Ei paljon.

Jos opintotuesta pitää tinkiä, tingittäköön maksimikestosta, ei tunnollisen opiskelijan ruuasta. Vai onko sittenkin oikein, että opintotukea leikataan ja passitetaan ne laiskat opiskelijat yliopistolta luuhaamasta oikeisiin töihin? Ota kantaa! 

Selvitysmiehen ehdotus perusteluineen