Vakuutus21.07.2018 klo 13:50

Henkivakuutus - Mikä ja miksi?

Jos sinulla on puoliso tai lapsia, sinulla pitäisi ehdottomasti olla henkivakuutus. Jos sinulla on lainaa, henkivakuutus on vieläkin tärkeämpi. Miksi?

Henkivakuutus

Mikä on henkivakuutus?

Henkivakuutus on vakuutus, joka maksaa sovitun korvaussumman, jos vakuutettu henkilö kuolee.

Henkivakuutus-termillä voidaan kuitenkin tarkoittaa kahta erilaista vakuutustuotetta. Henkivakuutus voi olla joko

  • Riskihenkivakuutus eli kuolemanvaravakuutus tai
  • Säästöhenkivakuutus eli "elämänvaravakuutus"

Aina, kun puhutaan henkivakuutuksesta, on tärkeää tietää, puhutaanko kuolemanvaravakuutuksesta (=riskihenkivakuutus) vai säästöhenkivakuutuksesta . On olemassa myös vakuutustuotteita, jossa sama vakuutussopimus sisältää nämä molemmat. 

Jos henkivakuutus-sanaa ei mitenkään täsmennetä, sillä tarkoitetaan nykyisin yleensä riskihenkivakuutusta. Riskihenkivakuutus on tärkeä turva läheisillesi. Säästöhenkivakuutus on vakuutusnimestään huolimatta vain tapa sijoittaa, ei varsinainen vakuutus.

Tämän artikkelin alkuosa keskittyy riskihenkivakuutukseen eli kuolemanvaravakuutukseen. Artikkelin lopussa on kerrottu säästöhenkivakuutuksesta. 

Kenellä pitäisi olla henkivakuutus?

Lyhyesti: Lähes kaikilla.

Pidemmin: Ota henkivakuutus ainakin, jos

  • Läheistesi toimeentulo riippuu sinun tuloistasi
  • Sinulla on asuntolainaa ja perhe tai
  • Sinulla on alaikäisiä lapsia

Kun luet artikkelia eteenpäin, henkivakuutuksen tarve ja hyödyt selvitetään tarkemmin. Asia on pitkä ja mutkikaskin, mutta älä anna periksi. Pysähdy hetkeksi miettimään, pitäisikö sinulla olla henkivakuutus. Läheistesi takia.

Mikä on riskihenkivakuutus eli kuolemanvaravakuutus?

Riskihenkivakuutus eli kuolemanvaravakuutus on nimensä mukaisesti vakuutus kuoleman varalta. Jos vakuutettu henkilö kuolee, vakuutusyhtiö maksaa hänen perillisilleen sovitun korvaussumman. 

Henkivakuutus on tavallaan samanlainen riskivakuutus kuin koti-irtaimiston vakuutuskin. Jos vakuutuksen kohde tuhoutuu, vakuutusyhtiö maksaa korvauksen. Henkivakuutuksessa kohde vain on esineen sijaan ihminen.

Henkivakuutuksen korvauksensaaja voi olla omaisten sijaan haluttaessa muukin nimetty henkilö.

Kuka saa henkivakuutuskorvauksen?

Henkivakuutuskorvaus maksetaan yleensä vakuutetun henkilön omaisille. Korvauksen saaja voi olla myös muu henkilö kuin omainen, periaatteessa kuka tahansa. Korvauksen saaja on aina merkittynä vakuutuskirjaan sen mukaisesti, miten vakuutuksen ottaja ja vakuutusyhtiö ovat asian sopineet.

Henkivakuutuksen korvauksensaajaa eli edunsaajaa voi yleensä halutessaan muuttaa vakuutuksen voimassaoloaikana. Aina se ei ole kuitenkaan mahdollista (ns. peruuttamaton edunsaajamääräys).

Jos sinulla on henkivakuutus etkä muista sen korvauksensaajaa (edunsaajaa), asia on syytä tarkistaa. Usein vakuutuskirjassa on vain edunsaajamerkintä "omaiset". Tämä onkin hyvä käytäntö, koska omaiset voivat muuttua vuosien kuluessa ilman, että asiaa muistetaan muuttaa vakuutuskirjaan. On ikävä tilanne, jos vakuutuskirjassa on merkittynä korvauksen saajaksi nimeltä mainittuna ensimmäinen lapsesi Kalle, etkä ole koskaan muistanut muuttaa sitä perheen kasvaessa muotoon Kalle, Päivikki ja Matias. Omaiset-sana kattaa kaikki hengissä olevat omaiset eikä asiaa tarvitse sen enempää muistaa tai muuttaa vuosien kuluessa.

Jos vakuutuskirjassa on merkitty henkivakuutuksen korvauksen saajiksi (edunsaajiksi) Omaiset, korvauksesta maksetaan puolet aviopuolisolle ja puolet lapsille, saman verran kullekin.   Vakuutuskirjassa voidaan käyttää samasta asiasta myös merkintää Puoliso ja lapset. Jos joku lapsista on korvauksen saantihetkellä kuollut, hänen korvausosuutensa jaetaan hänen lapsilleen. Tämä hoituu "automaattisesti".

Jos aviopuolisoa ei ole ja vakuutussopimuksessa on merkitty edunsaajaksi Omaiset, henkivakuutuskorvaus jaetaan tasan rintaperillisten (=lasten) kesken. Jos rintaperillisiä ei ole, aviopuoliso saa vastaavassa tapauksesssa koko korvauksen. Muut sukulaiset voivat saada Omaiset-edunsaajamerkinnän johdosta vakuutuskorvauksen vain, jos vakuutetulla ei ole leskeä eikä lapsia.

Vakuutussopimuksen edunsaajamerkintä on ensisijainen verrattuna mahdolliseen testamenttiin. Henkivakuutuskorvaus maksetaan siis aina vakuutuskirjan merkintöjen mukaan, kuolleen omaisuus sen sijaan mahdollisen testamentin ja perintökaaren (=perimisasioita koskevan lain) mukaan.

Puolison mukana olo edunsaajissa (korvauksen saajissa) on erityisen tärkeää, jos yhteinen asunto on ostettu asuntolainalla. Jos toinen lainan maksajista kuolee, henkivakuutuskorvaus on enemmän kuin tarpeellinen.

Huomaa, että henkivakuutuksen Omaiset-edunsaajamerkintä ei kata avopuolisoa! Jos haluat avopuolisosi saavan henkivakuutuskorvauksen sinun kuollessasi, asia on erikseen merkittävä vakuutuskirjaan. Sama pätee aviopuolison ja avopuolison lapsiin, jos lapset eivät ole samalla vakuutetun omia biologisia tai adoptiolapsia. Avo- ja uusioperheissä edunsaajamerkintää on syytä aina pohtia ajatuksella, jotta oma tahto toteutuu.

Jos edunsaajamerkintänä on Omaiset ja on tehty avioerohakemus ja avioeron harkinta-aika on vireillä, puoliso poistuu yleensä automaattisesti edunsaajien joukosta. 

Tarvitsenko minä henkivakuutuksen (kuolemanvaravakuutuksen)?

Kuvittele, että kuolet huomenna liikenneonnettomuudessa.

  • Mitä käytännön ongelmia puolisollesi ja lapsillesi aiheutuu? Surun ja ikävän lisäksi.
  • Jos sinulla on asuntolainaa, miten puolisosi maksaa lainan, kun sinun tulojasi ei enää ole?
  • Riittävätkö puolisosi tulot lastenne koulunkäyntiin ja harrastuksiin?
  • Haluaisitko antaa lapsillesi pesämunan, jonka avulla he pääsevät hiukan helpommin elämän alkuun, jos sinua ei enää ole?

Lyhyesti sanottuna: Jos sinulla on lainaa tai lapsia, ota henkivakuutus. Jos sinulla on puoliso, joka tarvitsee itsensä tai perheen elättämiseen myös sinun tulojasi, ota henkivakuutus. Muussakin tapauksessa: Mieti, mikä on läheistesi tilanne, jos sinä kuolet.

Pankit edellyttävät usein henkivakuutuksen voimassa olemista asuntolainaa myöntäessään. Vielä tärkeämpää henkivakuutuksen voimassa olo on kuitenkin puolison kannalta. Et varmasti haluaisi jättää rakasta puolisoasi yksin miljoonalainan ja pienten lastenne kanssa, jos satutkin kuolemaan huomenna liikenneonnettomuudessa. Jos sinun henkivakuutuskorvauksellasi voidaan maksaa edes puolet lainasta pois, jäljelle jääneillä rakkaillasi on ainakin yksi murhe vähemmän.

Aina siis lainan vastapainoksi molemmille velallisille myös henkivakuutus tai muu vakuutus, joka maksaa lainan pois, jos velallinen kuolee! Aina.

Jos kuolet, puolisosi osuus jokapäiväisistä menoista kasvaa. Henkivakuutus on hyvä ottaa myös lisääntyvien arjen kulujen vuoksi. Pelkästään hautajaisten järjestäminen on kallista. Niiden jälkeen myös arki on erilaista. Perheen arjesta puuttuu pysyvästi se osa tuloista, joka tuli sinun kauttasi, sinun palkastasi tai muista tuloistasi. Ilman henkivakuutuskorvausta arjen pyörittäminen puolikkailla tuloilla voi olla yhtä tuskaa.

Kuinka iso henkivakuutuksen pitäisi olla?

Henkivakuutuksen "oikea" suuruus riippuu monesta asiasta. Jos olet jo ikäihminen eikä sinulla ole lainaa, vakuutus voi olla pieni tai sitä ei välttämättä tarvita lainkaan. Jos kenenkään muun toimeentulo ei riipu sinun tuloistasi, henkivakuutusta ei välttämättä tarvita tai se voi olla pieni.

Jos sinulla ja puolisollasi on velkaa ja molemmat maksavat sitä saman verran, henkivakuutuksen pitäisi olla ainakin puolet velan määrästä. Näin sinun lainaosuutesi voitaisiin maksaa pois henkivakuutuskorvauksella. 

Koska myös perheen arkeen käytettävissä olevat tulot tippuvat sinun kuollessasi sinun tulojesi verran, henkivakuutuksen pitäisi kattaa lainamäärän lisäksi myös esim. vuoden palkkasi. 

Jonkinlainen nyrkkisääntö henkivakuutuksen määräksi voisi olla vaikka seuraava:

Henkivakuutuksen pitäisi olla kooltaan

  • perheen lainojen yhteismäärä 
  • + vuositulojesi määrä 
  • + 20 000 euroa jokaista lastasi kohden

Henkivakuutus voi olla hyvin tärkeä myös eläkeläispariskunnalle. Jos pariskunnan tuloista valtaosa tulee toisen osapuolen eläkkeestä, miten puoliso pärjää, kun asumiskulut pitääkin jatkossa maksaa hänen pienellä eläkkeellään?

Henkivakuutuksen tarvetta kannattaa jokaisen miettiä.

Onko minulla henkivakuutus?

Henkivakuutus on niin tärkeä asia, että monilla ihmisillä on jonkinlainen vakuutus olemassa, vaikka he eivät sitä välttämättä tiedä. 

Lainsäädäntöön  ja työmarkkinajärjestöjen sopimukseen perustuen lähes jokainen työntekijä on vakuutettu ns. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kautta. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka työnantajan on pakko ottaa työntekijöitä varten.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kustannuksista vastaa työnantaja. Vakuutuskorvaus maksetaan kuolemantapauksen jälkeen vakuutusehtojen puitteissa vakuutetun omaisille. 

Työntekijän ryhmähenkivakuutus on pieni eikä se koske aivan kaikkia työntekijäryhmiä. Siksi oman vapaaehtoisen henkivakuutuksen ottaminen on tärkeää. Yrittäjillä asia on vieläkin tärkeämpi. Ryhmähenkivakuutus ei koske yrittäjiä ja koko perheen toimeentulo voi olla riippuvainen yrittäjän elämästä ja terveydestä.

Henkivakuutuskorvauksen verotus

Vakuutetun omaisille maksettavan henkivakuutuskorvauksen verotus

Lähiomaisilta ei peritä henkivakuutuskorvauksesta lainkaan tuloveroa (ei ansiotuloveroa eikä pääomatuloveroa).

Vuoteen 2018 saakka lähiomainen sai henkivakuutuskorvauksen myös ilman perintöveroa 35 000 euroon saakka. Vuodesta 2018 alkaen lähiomaiselle maksettu kuolemantapauskorvaus on  kuitenkin kokonaan perintöverotuksessa verotettavaa tuloa. 

Henkivakuutuskorvauksen verotussäädöksissä lähiomaisiksi katsotaan:

  • vakuutetun aviopuoliso
  • rekisteröidyssä parisuhteessa asuvat henkilöt
  • vakuutetun omat lapset ja ottolapset
  • vakuutetun lapsenlapset ja kasvattilapset
  • aviopuolison lapset
  • vakuutetun  vanhemmat ja isovanhemmat

Avopuoliso katsotaan em. verotulkinnassa lähiomaiseksi, jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi ja he ovat asuneet jatkuvasti avioliitonomaisesti taikka jos avopuolisot asuvat avioliitonomaisesti ja ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa.

Muille kuin lähiomaisille maksettavan henkivakuutuskorvauksen verotus

Muille henkilöille kuin edellä mainituille lähiomaisille maksettava henkivakuutuskorvaus on kokonaan veronalaista pääomatuloa.  

Vuonna 2018 pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon saakka 30 %. Ylimenevältä osalta pääomatulojen veroprosentti on 34 %.

Henkivakuutuskorvausten verotus on monimutkainen asia, koska henkivakuutukseen mahdollisesti sisältyvät erilaiset vakuutusosat (kuolemantapauskorvaus, tapaturmakorvaus, työkyvyttömyyskorvaus, sairaskulukorvaus) verotetaan eri tavalla. Tämän lisäksi lähiomaiset ja muut verotetaan eri tavoin.

Lisätietoja henkivakuutuskorvauksen verotuksesta löytyy verottajan asiaa koskevalta nettisivulta. Tämän artikkelin edellä mainitut vero-ohjeet koskevat selvyyden vuoksi nimenomaan henkivakuutuskorvauksen verotusta.

Mikä on säästöhenkivakuutus eli "elämänvaravakuutus"?

Artikkelin alkuosassa on kerrotty riskihenkivakuutuksesta. Seuraavassa kerrotaan säästöhenkivakuutuksesta, joka on eri asia kuin artikkelin alkuosan riskihenkivakuutus.

Säästöhenkivakuutus tarkoittaa säästämistä vakuutusyhtiön hoitamaan säästövakuutukseen, jonka summa maksetaan tuottoineen takaisin vakuutuksenottajalle vakuutussopimukseen merkittynä ajankohtana. Säästöhenkivakuutuksesta saatetaan käyttää myös nimeä sijoitusvakuutus.

Säästöhenkivakuutus on periaatteessa pakkosäästämistä ennalta sovitun sijoitussuunnitelman mukaan. Muuten kyse on oikeastaan samasta asiasta kuin rahan laittaminen omalle pankkitilille tai omaan sijoitusrahastotalletukseen. Ainoa ero on, että rahoja ei voi hetken  mielijohteesta nostaa.

Tiukasti ymmärrettynä säästöhenkivakuutus on elämänvaravakuutus, ts. korvaussumman saa vain, jos vakuutettu on hengissä sinä päivänä, kun maksu erääntyy takaisin maksettavaksi. Käytännössä säästövakuutussopimuksiin liitetään yleensä myös kuolemanvaravakuutus, jonka seurauksena vakuutussäästö maksetaan vakuutun perillisille tai muulle henkilölle, jos vakuutettu henkilö kuolee. Näin säästöhenkivakuutus yhdistää tavallisen riskihenkivakuutuksen ja säästämisen.

Vakuutusyhtiö sijoittaa vakuutetun sille maksamat säästöhenkivakuutuksen maksut haluamallaan tavalla mahdollisimman hyvin, kuitenkin vakuutussopimus huomioiden. Vakuutussopimuksessa voidaan sopia, onko kyseessä kiinteäkorkoinen sijoitus vai sijoitussidonnainen sijoitus. Aiemmin säästöhenkivakuutukset olivat aina kiinteäkorkoisia, nykyisin suositaan valtaosin sijoitussidonnaisia vakuutusmuotoja.

Kiinteäkorkoinen säästöhenkivakuutus

Jos säästöhenkivakuutuksen on sovittu olevan kiinteäkorkoinen sijoitus,  vakuutusyhtiö maksaa asiakkaan maksamille vakuutusmaksuille kiinteän koron ja mahdollisen asiakashyvityksen. Asiakashyvitys on asiakkaille maksettava lisätuotto siitä, että vakuutusyhtiö on onnistunut hyvin sijoituksissaan. Asiakashyvitys vaihtelee vuosittain ja se voi olla yhtä hyvin 0 % tai  merkittävä lisäkorko. Vakuutuksen ottaja ei pysty vaikuttamaan mitenkään siihen, saako hän tulevina vuosina asiakashyvitystä vai ei.

Kiinteäkorkoisesta vakuutuksesta vakuutussäästöille ( = vakuutuksenottajan maksamille vakuutusmaksuille) saatava korko on usein melko pieni, mutta itse vakuutussäästö ei voi kadota vakuutusyhtiön mahdollisesti huonojen sijoituspäätösten seurauksena. Periaatteessa vakuutettu saa kiinteäkorkoisesta säästöhenkivakuutuksesta vakuutuksen päättymishetkellä aina vähintään maksamansa maksut. Käytännössä maksuille on tähän mennessä aina saanut myös jonkinlaisen koron.

Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus

Jos säästöhenkivakuutuksen on sovittu olevan sijoitussidonnainen sijoitus, asiakas saa vakuutussäästöilleen tuottoa sen mukaan, miten vakuutusyhtiön hoitaman sijoituksen tuotto kehittyy esim. sijoitusrahastoon sijoittamisen seurauksena. Sijoitussidonnainen sijoitus voi tuottaa hyvin, mutta säästösumma voi myös pienentyä vuosien kuluessa.

Huomaa, että usein vakuutusyhtiö voi periä vuosittaista vakuutuksen hoitopalkkiota, vaikka sijoitukset eivät tuottaisi mitään tai säästösumma jopa pienenisi.

Säästöhenkivakuutusta koskevat samat korvauksensaajien verotulkinnat kuin riskihenkivakuutustakin. Verotuskohtelusta on kerrottu tässä artikkelissa ylempänä riskihenkivakuutuksen yhteydessä.
Verosäädöksistä johtuen säästöhenkivakuutusta voitiin vuoteen 2018 saakka käyttää hyvin  myös perintösuunnittelun työvälineenä. Henkivakuutuksen  avulla voitiin siirtää osa varallisuudesta verovapaasti perillisille. Vuoden 2018 veromuutosten jälkeen verosuunnittelumahdollisuudet ovat huomattavasti pienemmät.
 
Vapaaehtoinen eläkevakuutus on säästöhenkivakuutus

Vapaaehtoinen eläkevakuutus on tavallaan säästöhenkivakuutuksen yksi muoto. Siinä vakuutusyhtiö maksaa vakuutussäästöt (vakuutetun maksamat vakuutusmaksut + niille saatu sijoitustuotto - vakuutuksen hoitopalkkio) vakuutetulle kuukausittaisena eläkkeenä yhden kertasuorituksen sijaan.

Vapaaehtoista eläkevakuutusta tuetaan verovähennyksellä. Vakuutuksenottaja saa vähentää osan vakuutusyhtiölle maksamistaan vakuutusmaksuista maksuvuoden verotuksessa. Vastaavasti vakuutusyhtiön maksamasta eläkkeestä peritään vero, kun eläkettä joskus tulevaisuudessa maksetaan vakuutetulle.

Edellä mainittujen verosäädösten seurauksena veronmaksu siirtyy monta vuotta tai vuosikymmentä eteenpäin. Näin säästöille (=maksetuille vakuutusmaksuille) saadaan lisätuottoa, koska myös verojen osuus on voitu sijoittaa pitkäksi ajaksi kasvamaan korkoa. Vaikka vero lopulta maksetaankin, sitä ennen myös veron osuus on tuottanut sijoitukselle korkoa.

Eläkevakuutuksen verosäästöä pohdittaessa on syytä muistaa, että eläke verotetaan sen maksuajankohtana voimassa olevien verosäädösten mukaan. On varteenotettava riski, että eläkkeen nostohetkellä verotus on huomattavasti nykyistä verotusta kireämpää. Voi olla toki maltillisempaakin.

Huomattavaa on myös, että nykyisin vakuutuksenottajan itse maksamat vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut vähennetään ansiotulojen sijaan pääomatuloista. Myös tuleva eläke verotetaan pääomatulona. Ansiotuloverotukseen liittyvää veroprogressiohyötyä ei näin yleensä saa.

Eläkevakuutuksen verohyöty on viivästynyt veronmaksu ja haitta tulevaisuuden verotukseen liittyvät riskit. Eläkevakuutuksen verohyöty on sika säkissä.

Lopuksi: Pitäisikö minulla olla henkivakuutus?

Pysähdy miettimään, millaista läheistesi elämä on taloudellisesti, kun sinä kuolet. Pohdi hetki eri asioita ja tee sitten päätöksesi.

Useimmat asiaa pohtivat päätyvät ottamaan henkivakuutuksen.

Verottajan ohje henkivakuutuskorvauksen verotuksesta

 

Kommentoi sosiaalisessa mediassa