Ansiotulo vai pääomatulo?

Verotuksessa jokaisen ihmisen tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti (suurituloinen maksaa enemmän veroja lisäsatasesta kuin pienituloinen).

Pääomatulojen veroprosentti on ollut perinteisesti kaikilla sama. Viime vuosina pääomatuloon on kuitenkin sovellettu rajoitettua progressiota. Verovuosina 2017 ja 2018 pääomatulojen veroprosentti on 30 000 euroon saakka 30 %, yli menevältä osalta 34 %.

Ansiotuloja ovat mm.:

• Palkkatulot: rahapalkka, luontoisedut (auto, asunto, puhelin ...)
• Eläketulot
• Apurahat
• Sosiaalietuudet: äitityspäiväraha, sairauspäiväraha ym.
• Yrittäjätoiminnan ansiotulo-osuus (ammatinharjoittajat, maanviljelijät, Ky, Ay)
• Osa ei-pörssiyhtiöiden osingoista

Pääomatuloja ovat mm.:

• Vuokratulot 
• Korkotulot (ei pankkitilien korot ja muut lähdeveron alaiset, joista pankki perii veron suoraan)
• Osinkotulot (pääosin)
• Sijoitusrahaston voitto-osuudet 
• Luovutusvoitot omaisuuden tai arvopapereiden myynnistä
• Puunmyyntitulot (metsäpuiden myynti)
• Yrittäjätoiminnan pääomatulo-osuus (ammatinharjoittajat, maanviljelijät, Ky, Ay)

Ansiotulojen verotus:

1. Kaikki ansiotulot lasketaan yhteen.
2. Tuloista vähennetään ns. luonnolliset vähennykset eli "tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot".
3. Tuloista vähennetään mm. työmatkakulut, ay-jäsenmaksu, työttömyyskassamaksu ja pakollisen eläkevakuutuksen maksu (TYEL, YEL,MYEL). Tapauskohtaisesti voi saada myös joitakin muita vähennyksiä.
4. Tuloista tehdään viran puolesta mm. ansiotulovähennys ja perusvähennys.
5. Saadusta verotettavasta ansiotulosta lasketaan verojen määrä valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle.

Valtion ansiotulovero on progressiivinen, ts. paljon ansaitseva maksaa ansaitsemastaan lisäsatasesta enemmän veroja kuin vähän ansaitseva. Noin 17 000 euron verotettavaan ansiotuloon saakka valtion ansiotuloveroa ei makseta lainkaan.

Kunnallisveron veroprosentti (n. 18 - 21 %) on kiinteä ja sen määrää vuosittain kaupungin/kunnan valtuusto. Kirkollisveron prosentti (n. 1,2 - 2 %) on niin ikään kiinteä. Kaikkia samana koskevasta veroprosentista huolimatta paljon ansaitseva maksaa myös kunnallis- ja kirkollisveroa lisäsatasestaan  enemmän kuin vähän ansaitseva. Syynä ovat erilaiset vähän ansaitsevia suosivat verovähennykset.

Pääomatulojen verotus:

1. Kaikki pääomatulot lasketaan yhteen.
2. Tuloista vähennetään ns. luonnolliset vähennykset eli "tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot".
3. Saadusta verotettavasta pääomatulosta lasketaan verojen määrä kiinteällä veroprosentilla, joka verovuonna 2017 on 30 %. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on vuonna 2017 34 %.

Pääomatuloissa paljon ja vähän ansaitseva maksaa lisäsatasestaan suunnilleen saman verran veroa. Verossa on vain yksi progressioporras ja se on nykyisin hyvin alhaalla. Keskituloinen maksaakin  veroja pääomatulojen lisäsatasestaan yhtä paljon kuin häntä sata kertaa rikkaampi henkilö.

Pääomatulojen verotuksen muutokset

Kun tulot alettiin jakaa ansio- ja pääomatuloihin, pääomatulojen veroprosentti oli kiinteä ja alhainen. Sen jälkeen pääomaveroa on toistuvasti nostettu ja veroon on lisätty yksi progressioporras. Muutostrendi on ollut selvä. Vero kiristyy ja progressioporrasta tuodaan alemmas. 

Pääomatulojen verotuksen verokantojen muutokset:

• Verovuodet 1993 - 1995: veroprosentti 25 %
• Vuodet 1995 - 1999: veroprosentti 28 %
• Vuodet 2000 - 2004: veroprosentti 29 %
• Vuodet 2005 - 2011: veroprosentti 28 %
• Vuodet 2012 - 2013: veroprosentti 30 %, yli 50 000 euron tuloista 32 % 
• Vuosi 2014: veroprosentti 30 %, yli 40 000 euron pääomatuloista 32 %
• Vuosi 2015: veroprosentti 30 %, yli 30 000 euron pääomatuloista 33 %
• Vuosi 2016: veroprosentti 30 %, yli 30 000 euron pääomatuloista 34 %
• Vuosi 2017: veroprosentti 30 %, yli 30 000 euron pääomatuloista 34 %

Verotuksen optimointi ja tasa-arvo

Ansiotulojen ja pääomatulojen erilaisesta verokohtelusta johtuen hyvätuloisen kannattaa pyrkiä saamaan ennemmin pääomatuloja kuin ansiotuloja. Vähän ansaitsevan taas kannattaa pyrkiä saamaan ennemmin ansiotuloja kuin pääomatuloja. Vaikutus verojen määrään voi olla merkittävä molemmissa tapauksissa.

Erilaisesta verokohtelusta hyötyvät eniten paljon ansaitsevat, jos voivat kanavoida tulojaan pääomatuloiksi. Suurimpina kärsijöinä ovat esim. pienituloiset metsänomistajat, jotka joutuvat maksamaan pääomatuloina verotettavista puun myyntituloista veroa 30 %, vaikka ansiotuloina samat tulot saisi huomattavasti pienemmällä verolla tai jopa ilman veroja.

Kolme esimerkkiä verovuodelta 2016:

Esimerkki 1:

• Metsänomistaja Matti Metsäläinen on päätoiminen metsätalousyrittäjä. Hän tekee taimikonhoitoa, puiden istutusta ja myy puita omasta metsästään. Verotettavan tulon määrä on 15 000 euroa. Tulot verotetaan pääomatulona. Veron määrä tästä tulosta on 4 500 euroa.
• Metsuri Antti Ahkera tekee metsäyhtiön työntekijänä samoja töitä ja saa tästä palkkaa 15 000 euroa. Tulot verotetaan ansiotulona. Veron määrä tästä tulosta on n. 1 087 euroa.
• Matti maksaa veroja 3 413 euroa enemmän kuin Antti eli yli nelinkertaisesti. Syynä on se, että verolainsäädännössä Matin tulot on määritelty pääomatuloiksi ja Antin tulot ansiotuloiksi. Matin kokonaisveroprosentiksi tulee 30 %, Antin 7 %.

Esimerkki 2:

• Isältään joukon kiinteistöjä perinyt Olli Onnellinen saa omistamistaan kiinteistöistä vuokratuloja ja muusta varallisuudestaan korkotuloja. Verotettavan tulon määrä on  300 000 euroa. Tulot verotetaan pääomatulona. Verojen  määrä tästä tulosta on 100 943 euroa.
• Ison yrityksen johtajana  toimiva Jouko Jämäkkä saa palkkaa 300 000 euroa. Tulot verotetaan ansiotulona. Verojen määrä tästä tulosta on n. 153 632 euroa. 
• Jouko maksaa tulostaan veroa 52 689 euroa enemmän kuin Olli. Syynä on se, että verolainsäädännössä Ollin tulot on määritelty pääomatuloiksi ja Joukon tulot ansiotuloiksi. Ollin kokonaisveroprosentiksi tulee 33,6 %, Joukon 51,2 %.

Esimerkki 3:

• Perintönä omaisuutensa saanut Aimo Porho saa vuokria, korkoja ja osinkoja uskomattoman paljon. Verotettava tulo on 6 000 000 euroa. Tulot verotetaan pääomatulona. Verojen määrä tästä tulosta on 2 038 943 euroa.
• Pelinkehittäjä Felix Fiksu saa pelifirman uskomattoman täydellisestä onnistumisesta johtuvat bonukset ja hänen palkkansa on 6 000 000 euroa. Tulot verotetaan ansiotulona. Verojen määrä tästä tulosta on n. 3 320 972 euroa.
• Felix maksaa tulostaan veroa 1 282 029 euroa enemmän kuin Aimo. Syynä on se, että verolainsäädännössä Aimon tulot on määritelty pääomatuloiksi ja Felixin tulot ansiotuloiksi. Aimon kokonaisveroprosentiksi tulee 34 %, Felixin 55 %.

Teoreettisesti perusteltuna ansiotulot ovat ansioita työstä ja pääomatulot pääoman tuottoja, jotka verovelvollinen saa tekemättä työtä niiden eteen. Todellisuudessa tulonjako on kuitenkin poliittinen päätös. Suurin hyötyjä on superrikas ja suurin kärsijä pieni metsätalousyrittäjä.

Viime vuosina pääomatulojen verojen progressiota on kiristetty vuosittain ja samalla laskettu ainoaa tuloporrasta, jota progressio koskee. Sivutuotteena on kasvanut metsätalousyrittäjän ahdinko.

Progressio myös pääomatuloissa voi olla tasa-arvon kannalta hyvä asia. Niin kauan kun ainoa progressioporras on 30 000 euroa, tasa-arvosta tehdään kuitenkin käytännössä vain pilkkaa. Jos haluttaisiin oikeaa oikeudenmukaisuutta, progressioportaat olisivat esimerkiksi 50 000, 300 000, miljoona, 10 miljoonaa, 50 miljoonaa jne.

Samalla pitäisi huolehtia siitä,  että kukaan pienituloinen ei joudu maksamaan ensimmäisestä eurostaan 30 % veroa vain siksi, että joku on keksinyt sen olevan pääomatuloa.