Vertaislainasijoituksen luottotappio oikeuttaa verovähennykseen

KHO:n on päättänyt, että vertaislainasijoitusten aiheuttamat luottotappiot voidaan vähentää verotuksessa samoin kuin luovutustappiot. Päätös parantaa huomattavasti vertaislainoihin sijoittamisen kannattavuutta ja pienentää riskejä.

Vertaislainasijoituksen luottotappio verovähennyskelpoiseksi

Korkein hallinto-oikeus on antanut 19.1.2018 päätöksen, jonka mukaan vertaislainoihin sijoittamisen aiheuttama luottotappio tulee käsitellä verotuksessa luovutustappiona ja rinnastaa muihin arvopaperien luovutuksesta aiheutuviin luovutustappioihin.

Päätös tarkoittaa, että sijoittaja voi vähentää vertaislainasijoituksen aiheuttaman tappion omassa verotuksessaan kaikista verovuonna saamistaan pääomatuloista. Muutos pienentää maksettavan veron määrää ja parantaa tuottoja.

Vuodesta 2016 alkaen luovutustappiot voi vähentää mistä tahansa verovuonna saaduista pääomatuloista, kunhan luovutustappio ei vie pääomatulojen yhteismäärää miinukselle. Jos osa luovutustappiosta jää vähentämättä pääomatulojen puuttumisen vuoksi, lopun tappion voi vähentää  kaikista pääomatuloista viiden seuraavan verovuoden aikana.

Omaisuuden luovutuksesta syntynyttä tappiota ei oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Siten luovutustappion verovaikutusta ei vähennetä ansiotulojen veroista vaan seuraavien vuosien pääomatuloista.

Aiemmin luovutustappiot voi vähentää vain luovutusvoitoista verovuoden tai sitä seuraavien viiden vuoden aikana, mutta verovuodesta 2016 alkaen vähennys voidaan tehdä kaikista pääomatuloista.

Vertaislainoihin sijoittamisen kannattavuus paranee

KHO:n päätös parantaa vertaislainoihin sijoittamisen kannattavuutta. Samalla vertaislainoihin sijoittaminen rinnastetaan verosäädöstössä esim. osakkeisiin sijoittamiseen.

Osakesijoittamisen aiheuttamat tappiot on voinut ennenkin vähentää muista pääomatuloista täysimääräisesti. On "normaalia" osakesijoittamista, että tappiollisia osakkeita myydään samana vuonna, kun muista osakkeista tai muista sijoituksista on saatu myyntivoittoja tai muita pääomatuloja. Verottaja ei ole koskaan kyseenalaistanut tätä toimintaa.

Nyt vertaislainoihin sijoittava henkilö voi toimia samalla tavalla kuin osakesijoittaja: muiden vertaislainasijoitusten hyvät tuotot kompensoivat yksittäisten lainausten luottotappiot. 

Vertaislainauksessa sijoitettava summa jaetaan tyypillisesti useaan osaan. Jos sijoitussumma jakautuu esim. kymmenelle lainan ottajalle, yhdeksän lainaajaa todennäköisesti maksaa lainansa korkoineen sovitulla tavalla, mutta yksi saattaa jättää kokonaan maksamatta. Kun muiden yhdeksän lainakorko on oikein määritelty, sijoitus kestää yhden hudin. Yhteenlaskettuna saadut korkotulot miinus luottotappio on silti voitollinen.

Jos luottotappiota ei saisi vähentää verotuksessa, mutta tuotoista pitäisi silti maksaa täysi vero, koko vertaislainasijoittamiselta tavallaan putoaisi pohja ja verotuskäytäntö suosisi muita sijoitusmuotoja. Näin on ollut KHO:n päätökseen saakka.

Esimerkki:

Sijoitus yhteensä 10 000 euroa. Vertaislainapalvelu jakaa sijoituksen kymmeneen 1 000 euron lainaan. Kaikkien lainojen korko 20 %. Laina-aika yksi vuosi.

Tilanne ennen KHO:n päätöstä:

• Vertaislainoista saatu korkotuotto 9 000 euroa * 20 % = 1 800 euroa
• Luottotappio 1 000 euroa
• Verotettava pääomatulo 1 800 euroa
• Vero 30 % verotettavasta pääomatulosta =  300 euroa
• Nettotuotto 1 800 - 1 000 - 300 = 500 euroa

Tilanne ennen KHO:n päätöksen jälkeen:

• Vertaislainoista saatu korkotuotto 9 000 euroa * 20 % = 1 800 euroa
• Luottotappio 1 000 euroa
• Verotettava pääomatulo 1 800 - 1 000 = 800 euroa
• Vero 30 % verotettavasta pääomatulosta =  240 euroa
• Nettotuotto 1 800 -  1 000 - 240 = 560 euroa
• Nettotuotto on KHO:n päätöksen jälkeen 12 % korkeampi

Esimerkissä on käytetty havainnollisuuden takia yksinkertaisia lukuja. Todellisuudessa vertaislainapalvelu jakaa sijoituksen useampiin osiin ja sijoittaja valitsee itse, kuinka suurta korkoa haluaa ja kuinka suuren luottotappioriskin on sen takia valmis ottamaan. 

Vertaislainan luottotappion vähentäminen käytännössä

Vertaislainasijoituksen aiheuttama luovutustappio voidaan vähentää verotuksessa sinä verovuonna, jona vertaislaina luovutetaan perintäyhtiölle. Yleensä vertaislainapalvelu hoitaa tämän sijoittajan puolesta eli myy lainasaamisen perintäyhtiölle. Sijoittajan tehtäväksi jää vaatia luovutustappion vähentämistä omassa verotuksessaan.

Mikäli vertaislainaa ei ole myyty eteenpäin, lainasijoituksen arvonmenetys voidaan vähentää verotuksessa luovutustappiona viimeistään silloin, kun ulosottoviranomainen on antanut velallisesta varattomuustodistuksen.

Vertaislainatappioiden vähentämistä voi vaatia vuoden 2017 veroilmoitusta tehtäessä. Jos vastaavia tappioita on aiemmilta verovuosilta, verovelvollinen voi vaatia tappion vähentämistä jälkikäteen verotuksen oikaisulautakunnalta. Vuonna 2018 voi vaatia oikaistavaksi vuoden 2012 ja sitä myöhempien vuosien verotusta.

Yhteenveto KHO:n vertaislainapäätöksestä

KHO:n päätöksessä on kolme merkittävää asiaa:

• Vertaislainasijoittamisen parantuva kannattavuus 
• Sijoittajan verotuksen loogisuus ja oikeudenmukaisuus
• Vertaislainojen virallinen sijoitusstatus

KHO:n päätös nostaa vertaislainasijoittamisen samalle tasolle osakesijoittamisen ja muun arvopaperisijoittamisen kanssa. Tämä on suuri muutos. Päätöksen myötä vertaislainat ovat saaneet tunnustetun talousinstrumentin statuksen.

Vertaislainat ovat tulleet jäädäkseen.

KHO:n päätös