Varhennettu eläke 61-vuotiaana

Osittain varhennetun eläkkeen saa nyt helposti

Eläkeuudistus helpotti varhaiseläkkeelle jäämistä 1.1. 2017 alkaen.

Voit jäädä halutessasi osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle, kun 

• olet täyttänyt 61 vuotta
• et saa ennestään mitään muuta työeläkettä.

Eläkkeelle jääminen ei edellytä lääkärintodistusta. Se ei edellytä edes työn lopettamista tai vähentämistä. Halutessasi voit kuitenkin lopettaa työn tekemisen tai ainakin vähentää sitä. Päätös vain sinun, olettaen, että työpaikka on olemassa tai saatavissa.

Eläkkeen saamiseen riittää, että haluat alkaa nostaa eläkettä.

Osittain varhennetun eläkkeen määrä 

Osittain varhennettu vanhuuseläke voi olla joko 25 % tai 50 % siitä eläkkeen määrästä, joka sinulle on kertynyt edellisen vuoden loppuun mennessä. Koko eläkettä ei siis voi vielä nostaa, mutta neljänneksen tai puolet voi. Voit myös aloittaa 25 % eläkkeellä ja nostaa eläkkeen myöhemmin 50 prosenttiin.

Esimerkki:

• Sinulle jo kertynyt eläke on  2000 euroa kuukaudessa.
• Voit halutessasi nostaa eläkettä 61 vuoden iästä alkaen joko 500 euroa kuukaudessa (25 %) tai 1000 euroa kuukaudessa (50 %). Tästä tehdään alempana kerrottavat vähennykset.
• Jos jatkat myös töissä, saat em. eläkkeen lisäksi palkan.

Aiemmalla eläkkeelle jäämisellä on hintansa. Jos jäät osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen kuin varsinainen eläkeikäsi on täynnä, myös lopullinen eläkkeesi pienenee jonkin verran.

Varhennettuna nostettua eläkkeen osaa piennetään pysyvästi 0,4 prosentilla jokaista varhennetun eläkkeen nostokuukautta kohden. Tämä pienennys on pysyvä eli jatkuu myös silloin, kun olet jo kokonaan eläkkeellä. Pienennys koskee kuitenkin vain sitä osaa eläkkeestä, joka on nostettu varhennettuna.

Esimerkki (laskelma korjattu 13.2.2018):

Sinulle viime vuoden loppuun mennessä kertynyt eläke on  2000 euroa kuukaudessa. Jäät osittaiselle eläkkeelle 61-vuotiaana, vaikka varsinainen alin eläkeikäsi olisi 63 vuotta. Päätät ottaa 50 % eläkkeestäsi jo nyt.

• Eläke pienenee 0,4 % * 24 kk = 9,6 prosenttia
• Saat varhennettua eläkettä 1000 - (1000 * 9,6 %) = 904 euroa kuukaudessa
• Eläkettä pienentää vielä elinaikakerroin, sinun tapauksessasi 0,96344
• Lopullinen varhennetun eläkkeen määrä on 0,96344 * 904 euroa = 870 euroa

Pienennys koskee vain varhennettuna nostettua eläkkeen osaa eli joko neljännestä eläkkeestä tai puolta eläkkeestä. Tältä osin pienennys on kuitenkin pysyvä eli jatkuu myös silloin, kun olet kokonaan eläkkeellä. Em. esimerkissä eläkkeesi pienenee loppuun saakka 96 euroa kuukaudessa. Koko eläkkeestä laskettuna se on 9,6 % / 2 eli 4,75 prosenttia.

Varhennetussa eläkkeessä on riskinsä

Kun harkitset varhennetun eläkkeen hakemista, huomioi asian hyvät ja huonot puolet. 

Muista, että lopullinen eläkkeesi jää pienemmäksi kuin silloin, jos jäisit eläkkeelle myöhemmin.

Jos taloudessa on tiukkaa ja päädyt siksi nostamaan palkan lisäksi osan eläkkeestä, hankala tilanne siirtyy tavallaan vain eteenpäin. Voi olla, että lopullinen eläkkeesi ei riitä niihin menoihin, joita eläkeläisellä on. Voi siis käydä niinkin, että et voikaan jäädä kokonaan eläkkeelle silloin, kun pääsisit. Rahat eivät riitä siihen.

Kyse on tavallaan samasta asiasta kuin oman säästölippaan murtaminen. Se voi kannattaa, mutta ei välttämättä. Asia ei ole yksinkertainen, joten kannattaa jatkaa artikkelin lukemista.

Varhennetussa eläkkeessä on hyötynsä

Osittain varhennettu vanhuuseläke voi olla myös taloudellisesti kannattava valinta. Jos jatkat työntekoa eläkkeestä huolimatta, keräät samalla uutta eläkettä 1,7 % työansioista. Varhennettuna nostettua osaa toki piennetään 0,4 prosenttia kuukaudessa.

Jos jatkat työssäkäyntiä yli alimman "oikean" eläkeikäsi, eläkkeesi kasvaa 0,4 prosenttia joka kuukausi. Tämä eläkkeen kasvun prosenttimäärä on sama kuin varhennettuna nostetun osan pienennys.

Jos olet nostanut puolet eläkkeestäsi vuodella varhennettuna ja jatkat silti töissä vuoden alinta eläkeikääsi kauemmin, olet yksinkertaistetusti tienannut saman verran kuin olet käyttänytkin eli eläkkeesi ei ole lainkaan pienentynyt.

Jos olet nostanut eläkettä varhennettuna vain 25 % , varsinaista eläkkeelle jäämistä ei tarvitse lykätä kovinkaan pitkään, ja olet taas saavuttanut normaalin eläkkeen.

Varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi myös tienata, jos siihen riittää taito ja tuuri. Jos sijoitat varhennettuna nostamasi eläkkeen taitavasti, voit tienata tällä omalla sijoituksellasi enemmän kuin eläke pienenee. Asiassa on tietysti riskinsä, mutta periaatteessa näin. Satanen tänään on arvokkaampi kuin satanen kahden vuoden kuluttua.

Kaikkien eläkkeiden määrään vaikuttaa myös ns. elinaikakerroin. Varhennetun eläkkeen ottaminen voi pienentää hieman myös elinaikakertoimen vaikutusta omaan eläkkeeseen, koska elinaikakerroin määritellään tällöin jo 61-vuotiaana. Yleensä elinaikakerroin määritellään 62 vuoden iässä.

Eläkkeelle 61-vuotiaana?

Aiemmissa kappaleissa pohdittiin vain eläkkeen taloudellisia hyötyjä tai haittoja. Ne eivät ole kuitenkaan koko totuus, ei likimainkaan.

Eläkkeelle jäämisen oikea ajankohta on monen tekijän summa. Siihen vaikuttaa oma jaksaminen, terveydentila, perhetilanne, työtilanne, palkka ja moni muu asia.

Osittain varhennettu vanhuuseläke ei estä työttömyysturvan saamista eikä vähennä työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen määrää. Työttömyysetuuksien määrä lasketaan kuten muillakin, työttömyyttä edeltävän työn perusteella.

Jos saat sairauspäivärahaa ja päätät jäädä eläkkeelle, sairauspäiväraha jatkuu kuten ennenkin. 

Jos olet jo osittain varhennetulla vanhuuseläkkeellä ja töissä ja sitten sairaus estää työssäkäymisen, voit saada normaalisti sairauspäivärahaa. Oikeastaan moni asia on aika hyvin.

Vaikka eläkeuudistus toi monia tiukennuksia eläkkeisiin ja nosti eläkeikää, osittain varhennettu vanhuuseläke on tervetullut uutuus. Siinä päätösvalta on jätetty ihmiselle itselleen. 

Hienoa on myös se, että voit joko jatkaa töissä entiseen malliin, lyhentää työaikaa tai jäädä kokonaan osaeläkkeen ja ehkä säästöjesi varaan. Päätösvalta on vain sinulla.

Osittain varhennettu vanhuuseläke on hieno asia myös yhteiskunnan kannalta. Järjestelmä on kustannusneutraali eli sen ei pitäisi kaatua siihen, kuinka moni päättää ottaa hiukan iisimmin viimeiset työvuotensa.

Yhteenveto:

• Mieti, mitä haluat.
• Mieti, mitkä ovat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset tuleviin vuosiin.

Ja sitten tee, niin kuin parhaaksi näet. Sinä itse päätät.

Eläketurvakeskuksen opas