Soluasuntojen asumistuki pienenee?
Päivitys 28.11.2017:
Hallitus on perunut soluasuntojen asumistukimuutoksen. Kimppakämppiin ei tule ylimääräistä asumistukileikkuria. Asumistuki sidotaan kuitenkin jatkossa elinkustannusindeksiin eikä vuokraindeksiin, kuten aiemmin. Tämä tarkoittanee, että asumistuki nousee jatkossa hitaammin kuin vuokra.
Alkuperäinen artikkeli 4.10.2017:
Asumistuki pienenee soluasunnoissa ja alivuokra-asunnoissa vuonna 2018, jos hallituksen esitys hyväksytään. Mistä on kysymys ja ketä se oikein koskee? Mitä sitten tapahtuu?
Asumistuki muuttui elokuussa 2017
Opiskelijoiden asumistuki muuttui elokuussa 2017 ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.
Osalla asumistuki kasvoi, mutta osalla pieneni. Elokuun muutoksen jälkeen asumistuki maksetaan yhteisasunnoissa pääsääntöisesti yhdelle asukkaalle, mutta kaikkien tulot vaikuttavat tuen määrään.
Soluasunnoissa asuvat ovat elokuun muutoksen suurimpia kärsijöitä, jos huoneiston asukkailla on yhteinen vuokrasopimus. Jotta naapurihuoneessa nukkuvan vieraan ihmisen tulot eivät estäisi omaa asumistuen saamista, omasta huoneesta pitää tehdä oma vuokrasopimus. Se ei aina käy vuokranantajalle, mutta säädökset ohjaavat nyt tähän suuntaan. Asiasta on kerrottu tarkemmin artikkelissa Opintotuki ja asumistuki - muutos 2017.
Soluasuntojen asumistuki pienenee 2018
Lausuntokierroksella on hallituksen esitys, jonka mukaan soluasunnossa asuvan tai muuten osaa asunnosta hallitsevan vuokralaisen hyväksytty enimmäisasumismeno olisi jatkossa vain 80 prosenttia koko asunnon hyväksytyistä enimmäisasumismenoista. Hyväksyttyjen enimmäisasumismenojen määrä tippuisi siis 20 prosentilla niillä, jotka hallitsevat vain osaa asunnosta. Huomattavaa on, että alivuokratapauksessa myös päävuokralaisen asumistuki pienenee, koska hänkin hallitsee vain osaa huoneistosta. Suurin osa uusista kärsijöistä lienee kuitenkin soluasunnossa asuvia opiskelijoita, jotka asuvat soluasunnossa siksi, että vain siihen rahat riittävät.
Jos muutos tulee voimaan, opiskelija saa suuremman asumistuen yksiöön kuin saman hintaiseen soluhuoneeseen tai alivuokrahuoneeseen. Nykyisin maksimituki on saman suuruinen molemmissa tapauksissa olettaen, että soluhuoneesta on tehty oma vuokrasopimus.
Muutos on toisaalta myös ymmärrettävä. Nykyisin soluasunnoissa huoneiston saama kokonaisasumistuki on huomattavasti suurempi kuin yksin samaa huoneistoa hallitsevan asumistuki. Nykytilanne ohjaa kaikin tavoin tekemään huoneistosta monta erillistä vuokrasopimusta. Jos muutos tulee voimaan, se taas ohjaa soluasunnoissa asuvia muuttamaan omaan yksiöön.
Esimerkki, nykytilanne:
Neljän huoneen asunto. Joka huoneessa asuu opiskelija. Kaikki ovat sinkkuja. Asunto sijaitsee kaupungissa, jossa hyväksytty enimmäisasumismeno on 500 euroa kuukaudessa.
- Jos asuntoa vuokrataan yhdellä sopimuksella: Yksi opiskelijoista hakee asumistuen säädösten mukaisesti koko ruokakunnalle. Asunnon hyväksytty enimmäisasumismeno on 500 euroa kuukaudessa eli 125 euroa / huone.
- Jos jokaisesta huoneesta on tehty oma vuokrasopimus: Jokainen opiskelijoista hakee säädösten mukaan asumistukea omaan vuokra-osaansa. Hyväksytty enimmäisasumismeno on 500 euroa kuukaudessa jokaisesta huoneesta eli 2000 euroa koko huoneistosta.
- Saman asunnon hyväksytty vuokrameno voi nykyisin olla siis joko 500 euroa tai 2000 euroa riippuen siitä, onko tehty yksi vai neljä vuokrasopimusta.
Esimerkki, tilanne muutoksen jälkeen:
- Jos asuntoa vuokrataan yhdellä sopimuksella: Kaikki säilyy ennallaan. Koko asunnon hyväksytyt enimmäisasumismenot ovat 500 euroa kuukaudessa.
- Jos jokaisesta huoneesta on tehty oma vuokrasopimus: Hyväksytty enimmäisasumismeno on 500 euroa * 80 % = 400 euroa kuukaudessa jokaisesta huoneesta eli 1600 euroa koko huoneistosta.
- Jos aiemmin soluasunnon yhdessä huoneessa asunut opiskelija (oma vuokrasopimus) muuttaa asumaan omaan yksiöön, hyväksytyt asumismenot ovat 500 euroa kuukaudessa eli 100 euroa enemmän kuin soluasunnossa.
Asumistuki ei nouse, vaikka vuokra nousee
Lisäksi hallitus ehdottaa, että enimmäisasumismenojen määrää tarkistettaisiin jatkossa vuokraindeksin sijaan elinkustannusindeksin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että jos vuokrat nousevat mutta muut asumiskustannukset laskevat, asumistuki ei nouse. Viime vuosina vuokrat ovat nousseet jatkuvasti, mutta elinkustannusindeksi ei. Jos tilanne säilyy ennallaan, asumistuki kattaa vuosi vuodelta pienemmän osan vuokrasta.
Valtion ja yhteiskunnan ongelmana on jatkuva vuokrien nousu ja sen aiheuttama asumistukeen kuluvan rahasumman jatkuva kasvu. Asumistuen saajien määrä kasvaa jatkuvasti ja tuki valuu vuokranantajille.
Indeksin muutoksella pyritään hillitsemään vuokrien nousua ja se on varmasti hyvä tavoite. Harmi vain, että kärsijäksi joutuu jo ennestään halvimmassa mahdollisessa asunnossa asuva vuokralainen. Näinkö sen pitää mennä?