Lomakorvaus, lomaraha ja loman pituus
Jokainen työsuhteessa oleva on oikeutettu myös palkalliseen lomaan. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät ovat oikeutettuja joko palkalliseen lomaan tai lomaa vastaavaan rahalliseen korvaukseen eli lomakorvaukseen.
Työntekijöiden lomaoikeutta säätelee mm. vuosilomalaki. Lisäksi vuosilomaan liittyviä asioita on käsitelty monissa työehtosopimuksissa.
Vuosilomalaki on ns. pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa, että työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia vuosilomalakia huonommista lomaeduista, ellei laki anna siihen nimenomaista oikeutta. Joissakin erikseen määritellyissä tapauksissa laki sallii huonommat lomaedut erillisellä sopimuksella.
Vuosilomalaki ei koske aivan kaikkia
Vuosilomalaki ei koske työharjoittelua tai työssäoppimista, mutta koskee oppisopimusta. Lisäksi vuosilomalain ulkopuolella ovat mm.
- osakeyhtiön toimitusjohtajat
- yrittäjät
- kotonaan työtä tekevät
- työnantajan perheenjäsenet, jos työ tehdään ilman työsopimusta
- mm. opettajat ja muut sellaiset työntekijät, joiden työ muuten keskeytyy työn luonteen takia säännöllisesti ja joiden osalta vuosilomasäädökset on hoidettu muiden sopimusten tai säädösten kautta vähintään vastaavalla tavalla.
Lomapäivien kertyminen
Jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tarvittaessa lomapäivien kokonaismäärä pyöristetään ylöspäin seuraavaan täyteen lomapäivään.
Edellä mainittu lomanmääräytymiskuukausi tarkoittaa niitä kuukausia, jotka työntekijä on ollut töissä samalla työnantajalla (tästä on joitakin poikkeuksia) edellisen vuoden huhtikuun alun ja kuluvan vuoden maaliskuun lopun välillä (1.4. - 31.3.). Jokainen tämän ajanjakson työkuukausi kerryttää automaattisesti joko 2 päivää tai 2,5 päivää lomaoikeutta seuraavalle kesälle.
Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään jokaista kuukautta, jonka aikana työntekijä on ollut töissä vähintään 14 päivän ajan. Jos työntekijä on työsopimuksen perusteella töissä niin harvoina päivinä, että hänelle ei kerry tyypillisesti 14 työpäivää kuukaudessa, myös 35 tunnin kuukausittainen työaika voi oikeuttaa täysiin lomapäiviin. Jos asia koskee sinua, kannattaa perehtyä tarkemmin tähän 35 tunnin sääntöön.
Esimerkki:
- Matti on ollut töissä samalla työnantajalla 1.6.2015 alkaen. Koska hän on ollut töissä alle vuoden, hän ansaitsee 2 lomapäivää jokaiselta 1.6.2015 - 31.3.2016 tekemältään työkuukaudelta. Lomapäiviä kertyy näin 9 * 2 = 18 päivää. Tämän palkallisen loman hän voi pitää kesällä 2016.
- Jos Matti jatkaa samassa työpaikassa myös seuraavan vuoden, hän ansaitsee 12 * 2,5 lomapäivää ajalta 1.4.2016-31.3.2017. Kesällä 2017 hän voi pitää palkallista lomaa siis 30 päivää.
Lomakorvaus
Jos työntekijä ei ole pitänyt ansaitsemaansa palkallista lomaa ja työsuhde päättyy, työntekijälle maksetaan ns. lomakorvaus. Tämä tarkoittaa, että työntekijä saa lomapäivien sijasta niitä vastaavan rahakorvauksen. Tämä on tyypillistä mm. lyhytaikaisissa työsuhteissa.
Vuosilomalain mukaan lomakorvaus on yli vuoden kestäneissä työsuhteissa 11,5 % lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) aikana saaduista palkoista. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa lomakorvaus on 9 % lomanmääräytymisvuoden palkoista. Tässä ei huomioida ylityökorvauksia. Työsuhteen kesto katsotaan 31.3 tilanteesta eli lomanmääräytymisvuoden päättymispäivästä.
Eri alojen työehtosopimuksissa voi olla em. suurempia lomakorvauksen maksuprosentteja. Muutenkin työehtosopimuksissa voi olla erilaisia työntekijän kannalta vuosilomalakia edullisempia säädöksiä.
Lomaraha / lomaltapaluuraha
Lomaraha on ylimääräinen, loman aikana maksettava palkka. Lomaraha on usein 50 % lomapalkasta. Lomarahan määrästä ja maksuajasta on sovittu alakohtaisissa työehtosopimuksissa.
Tyypillisesti loman alkaessa saatava palkka on 1,5-kertainen normaaliin palkkaan verrattuna, koska se sisältää myös lomarahan.
Lisätietoja:
| Twiittaa |
3.5 / 5
(100 ääntä)
|