Pikavippilaki kiristyy?

Pikavippien ja pikalainojen korkokattoa ollaan kiristämässä, jos oikeusministeriön lakiehdotus hyväksytään. Jatkossa korkokatto koskisi myös yli 2000 euron lainoja ja sallittu maksimikorko laskisi huomattavasti aiemmasta.

Vuoden 2018 pikavippilaki - Mikä kiristyy?

Pikavippilakiesityksen pääkohdat lyhyesti:

• Lainojen korkosääntely laajennetaan koskemaan myös yli 2000 euron luottoja.
• Laki koskee kaikkia muita kuluttajaluottoja paitsi esinevakuudellisia asuntolainoja.
• Korkokatto on 30 prosenttia nostetulle lainasummalle.
• Muut luottokustannukset saavat olla enintään 0,1 % päivässä laskettuna luottosopimuksen mukaisesta luottomäärästä tai luottorajasta.
• Muita luottokustannuksia kuin korkoa saa periä enintään 150 euroa vuodessa.
• Jos luotonantaja rikkoo laissa määriteltyjä kattoja, lainanottajan ei tarvitse maksaa lainan korkoa tai lainakustannuksia lainkaan.

Pikalainat ja korkokatto - hiukan historiaa

Vuonna 2013  tuli voimaan ns. pikavippilaki, joka asetti alle 2000 euron pikavipeille ja pikalainoille 50 prosentin korkokaton. Lain mukaan lainan ns. todellinen vuosikorko saa olla enintään 50 prosenttia.

Todellinen vuosikorko tarkoittaa korkoa, joka asiakkaalle tulisi maksettavaksi, jos laina-ajaksi oletettaisiin yksi vuosi. Todellista vuosikorkoa laskettaessa myös kaikki lainanhoitomaksut käsitellään korkomenona. Lyhytaikaisten ja pienten lainojen sääntelyyn todellinen vuosikorko sopi käytännössä melko huonosti.

Kun vuoden 2013 pikavippilaki tuli voimaan, se poisti kokonaan markkinoilta pienimmät ja lyhytaikaisimmat pikavipit. Lainan tarjoajille ei ollut enää kannattavaa tarjota 50 euron lainaa viikoksi, koska pienen lyhytaikaisen lainan käsittelykulut olivat "todelliseksi vuosikoroksi" muutettuna suuremmat kuin lain sallima maksimikorko. Lopputuloksena räikeimmät pikavipit hävisivät.

Samalla kun vanha pikavippilaki poisti pahimmat rahastukset markkinoilta, laki itsessään loi samalla markkinat suuremmille, yli 2000 euron pikalainoille. Osa tarjottavista lainoista muutettiin ns. joustoluotoiksi, joissa lainasopimus koski yli 2000 euron summaa, mutta asiakas saattoi nostaa siitä käyttöön pieniä summia kerrallaan. Muutos oli monille laina-asiakkaille kätevä, mutta mahdollisti samalla erittäin suurien korkojen perinnän, koska laki ei rajoittanut yli 2000 euron lainan korkoa mitenkään. Osa laina-alasta toimi fiksusti, mutta osa rahasti asiakasta härskisti.

Mitä pikalainan uusi korkokatto merkitsee?

Julkisuudessa puhutaan paljon pikavippien ylisuurista koroista ja asiaa kauhistellaan. Tämä on ymmärrettävää.

On varmasti oikein, että räikeimmät koronkiskonnat kriminalisoidaan. Tällä toivottavasti estetään monen ihmisen ajautuminen velkaloukkuun. Asiasta on helppo olla samaa mieltä. Joidenkin lainayritysten toiminta on härskiä ja kohtuutonta. Lainsäätäjän pitää puuttua asiaan.

Pitää kuitenkin huomata muutama asia, kun uutta "pikavippilakia" analysoidaan:

• Uusi laki koskee kaikkia kuluttajaluottoja, ei vain pikavippejä.
• Lähes kaikki kuluttujaluottojen tarjonta on siirtynyt nettiin, pikavipit ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Autolainaa tai sohvanostolainaa ei enää haeta perinteisestä pankista.
• Monet nettipankit tarjoavat huomattavasti alhaisempia korkoja kuin esim.osamaksusopimukset, joita kukaan ei kritisoi julkisuudessa.
• Uusi laki koskee osamaksuluottoja, autoluottoja, pankkilainoja, vertaislainoja ... Vain osa asuntolainoista on jätetty ulkopuolelle. Laki koskee käytännössä jokaista ihmistä.

On todennäköisesti hyvä asia, että uusi vippilaki koskee kaikkia kuluttajaluottoja. Silloin laki ei aiheuta markkinahäiriöitä ja on tasapuolinen. 30 prosentin korko on nykyhetkeä ajatellen varmasti riittävä ja yli menevän osan voidaan katsoa olevan koronkiskontaa.

On kuitenkin hämäävää, että kaikkia kuluttajalainoja koskevan ison lakimuutoksen todetaan olevan vain pikavippilaki, jolla härskeimmät rahastajat saadaan kuriin. Onko asiaa varmasti pohdittu kaikkien rahoitusvälineiden kannalta? Jos on, niin hyvä. Uusi laki ei saisi hidastaa rahoitusmarkkinoiden uudistumista. Uuden lain pitäisi toimia myös kaikissa tulevaisuuden tilanteissa.

Perspektiiviä asiaan antaa, että menneinä vuosikymmeninä tavallisten pankkilainojen korkokin saattoi olla yli 20 prosenttia. Koska myös inflaatio oli suurta, nettokorko (lainakorko - inflaatio) oli silti jotenkin siedettävä. Nyt säädettävä 30 prosentin korkokatto ei huomioi lainkaan inflaatiota. Ehkä inflaatiota ei enää koskaan tule ... 

On ikävää, että liian korkeita korkoja perivien pikavippifirmojen takia tavallinen ihminen saa helposti kuvan, että kaikki nettilainat ja nettipankit ovat jotenkin arvelluttavia. Todellisuudessa nettipankit ovat tuoneet laina-alan nykyaikaan ja tarjoavat usein edullisempia korkoja kuin osamaksut ja korttiluotot.

Myös osa pankeista ja vakuutusyhtiöistä on mukana rahoittamassa netin kautta toimivia lainamarkkinoita. Nettipankit, lainavertailupalvelut ja lainoja kilpailuttavat yritykset ovat osa nykyaikaista tapaa hoitaa asiat tehokkaasti. Pikavippilaki ei saa estää niiden toimintaa. Todennäköisesti niin ei tapahdukaan.

Pitäisi kuitenkin lisätä myös valistusta. Viisas kuluttaja olisi parempi kuin tiukka lainsäätäjä.

Lisätietoja lainojen korkokatosta

Pikaluottosääntelyn kehittäminen (Oikeusministeriö)