Lainat ja vipit03.07.2017 klo 13:05

Opintolaina - Säädökset selkokielellä

Opintorahan lisäksi opiskelijoilla on usein oikeus saada opintolainaa. Kelan sivuilla on paljonkin tietoa opintolainasta, mutta asia on kerrottu valitettavan monimutkaisesti. Tämän artikkelin tarkoitus on kertoa opintolainan ehdot selkeästi ja yksinkertaisesti.

Mikä on opintolaina?

Opintolaina on opiskelijan pankista ottama, opiskeluajan kuluihin tarkoitettu laina. Lainan käytännön käyttötarkoitusta ei ole määritelty tai rajoitettu. Useimmilla opiskelijoilla laina kuluu arjen menoihin.

Opintorahasta opintolaina poikkeaa niin, että se pitää nimensä mukaisesti maksaa takaisin, kun opinnot ovat päättyneet. Takaisinmaksu alkaa yleensä esim. kahden vuoden kuluttua valmistumisesta.

Koska pankki haluaa lainalleen vakuuden (takaajan tai esinevakuuden) ja valtio haluaa tukea opintojen nopeata suorittamista, opintolainalle saa valtiontakauksen. Valtiontakauksen takia pankit myöntävät mielellään opintolainoja ja opintolainan saa yleensä kohtuullisella korolla.

Miten opintolainaa haetaan?

Ensimmäinen vaihe opintolainan hakemisessa on hakea Kelalta päätös valtiontakauksesta. Takausta voi hakea samalla, kun hakee opintorahaa. Asian voi hoitaa sujuvasti netissä eikä se maksa mitään.

Opintorahaa saavat korkeakouluopiskelijat saavat opintolainan valtiontakauksen automaattisesti. Myös toisen asteen opiskelijat ja aikuiskoulutustukea saavat opiskelijat voivat saada takauksen.

1.8.2017 alkaen opintolainan valtiontakauksen voi saada, vaikka opiskelijalla on maksuhäiriömerkintöjä. Aiemmin maksuhäiriömerkintä on estänyt lainatakauksen saamisen. Valtiontakausta ei voi kuitenkaan saada, jos edellinen opintolaina on Kelan perittävänä.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään ilman erillistä hakemusta kaikille opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille. Takauksen voivat tietyin edellytyksin saada myös muut opiskelijat. Takausta voi hakea, vaikka ei saisi opintorahaa.

Kun opiskelija on saanut Kelasta päätöksen valtiontakauksesta, hän voi hakea lainaa pankista. Usein kannattaa pyytää lainatarjous useasta pankista. Opiskelija ja pankki sopivat keskenään lainan ehdoista, mm. halutusta viitekorosta, lainamarginaalista ja takaisinmaksun alkamisajasta.

Viitekorko tarkoittaa korkotyyppiä, johon lainan korko sidotaan. Usein korko sidotaan 3 , 6 tai 12 kuukauden euribor-korkoon. Euriborkorot noteerataan julkisesti päivittäin ja ne ovat samoja pankkiryhmästä riippumatta. Kansainväliset lainamarkkinat määrittävät näiden viitekorkojen muutokset. Pankeilla saattaa olla lisäksi vaihtoehtona omia ns. prime-korkoja, jotka vaihtelevat pankkiryhmittäin.

Lainamarginaali tarkoittaa pankin lainasta saamaa voittoa, pankille jäävää koron osaa. Normaalitapauksessa viitekorko muuttuu jatkuvasti, mutta marginaali säilyy samana koko laina-ajan. Siksi pankit kannattaa kilpailuttaa ja etsiä mahdollisimman pieni lainamarginaali. Myös pankkien perimät muut kulut vaihtelevat. Kuluja voidaan periä mm. lainan hakemisesta, nostamisesta ja maksamisesta.

Esimerkki:

Opiskelija ottaa lainan, joka sidotaan 12 kk:n euriborkorkoon. Lainamarginaaliksi sovitaan 0,75 %.

Lainan ottamishetkellä 12 kk:n euriborkorko on 1,00 %. Opintolainan kokonaiskorko on silloin 1,00 % + 0,75 % = 1,75 %.
Jos 12 kk:n euriborkorko on viiden vuoden kuluttua 4,5 %, saman opintolainan kokonaiskorko on 4,5 % + 0.75 % = 5,25 %.
Kokonaiskorko lasketaan lainamäärälle, joka ao. hetkellä on nostettuna pankista.

Pankkia valittaessa kannattaa varmistaa mm. seuraavat asiat:

Lainan marginaali ja viitekorko
Mahdolliset muut lainakulut (lainan käsittelystä , nostosta, takaisinmaksusta ...)
Voiko lainaa tai korkoja maksaa jo opiskeluaikana?
Voiko lainaa nostaa vain tarpeen mukaan?
Milloin lainan takaisinmaksu alkaa?
Voiko lainaa halutessaan lyhentää alkuperäistä lainasopimusta nopeammin?

Opintolainan määrä

Opintolainalle saatava valtiontakaus määrittää suurimman mahdollisen opintolainan. Valtiontakauksen suuruuteen vaikuttavat opiskelijan ikä ja oppilaitos. Kuukausittaiset maksimimäärät ovat 1.8.2017 alkaen:

Alle 18-vuotias muu kuin korkeakouluopiskelija 300 euroa/kk
18-vuotias tai vanhempi muu kuin korkeakouluopiskelija 650 euroa/kk
Kaikki korkeakouluopiskelijat 650 euroa/kk
Aikuiskoulutustukea saava kotimaassa opiskeleva opiskelija 650 euroa/kk
Ulkomailla opiskelevat opiskelijat 800 euroa/kk

Edellä olevat ovat maksimääriä, joita ei ole pakko nostaa pankista. 1.8.2017 saakka kuukausittaiset maksimimäärät olivat pienempiä.

Lukuvuoden opintolainan voi yleensä nostaa kahdessa erässä. Opintotukipäätöksessä on kerrottu nostoerät ja niiden ensimmäinen ja viimeinen nostopäivä. Syyslukukauden lainaerä voidaan nostaa aikaisintaan 1.8. ja kevätlukukauden lainaerä aikaisintaan 1.1. Lainaerän voi yleensä nostaa myös myöhemmin lukuvuoden aikana. Pankki saattaa periä lisämaksuja, jos lainaa nostaa omalle tililleen useissa pienissä erissä.

Jos opiskelija peruu opintotukensa etukäteen, hän ei voi nostaa lainaa tuen lakkauttamisen jälkeen. Jos opiskelija valmistuu tai keskeyttää opintonsa, opintolainaerää ei voi tämän jälkeen nostaa, vaikka laina olisi myönnetty. Jos Kela lakkauttaa opintotuen opintojen huonon edistymisen takia, opintolainaa ei voi enää nostaa.

Opintolainan korko

Kesäkuusta 2014 alkaen opiskelija ei maksa lainkaan lainan korkoja opiskeluaikana.

Koko opintolainan korko pääomitetaan eli lisätään lainapääomaan. Opiskelija ei maksa lainkaan opintolainan korkoja opiskeluaikanaan, mutta maksaa takaisin nostamaansa suuremman lainan, kun opinnot päättyvät.

Korot pääomitetaan opintolainaan jokaisena opiskeluvuonna, joten lainassa maksetaan "korkoa korolle" ja laina kasvaa nopeammin kuin sitä nostetaan omaan käyttöön.

Kun opiskelija valmistuu määräajassa, Kela maksaa osan opintolainasta opiskelijan puolesta pankille (ns. opintolainahyvitys, 1.8.14 tai jälkeen opintonsa aloittaneet) tai opiskelija voi vähentää lainakorot verotuksessa (ns. opintolainavähennys, ennen 1.8.14 opintonsa aloittaneet) . Tämä kompensoi em. korkoa korolle -ilmiön.

Esimerkki:

Pankin kanssa on sovittu opintolainan koroksi 12 kk euribor + 1,00 marginaali. Kuluvan vuoden euribor on 2,5 %, joten lainan korko on tänä vuonna 3,5 %. Opintolainaa on nostettuna 5000 euroa.

Koko korko (3,5 % * 5000 euroa = 175 euroa) pääomitetaan eli lisätään lainan pääomaan.
Lainan pääoma (= takaisin maksettava laina) on jatkossa 5000 euroa + 175 euroa = 5175 euroa, vaikka opiskelija on nostanut sitä itselleen vain 5000 euroa.

Opintolainan takaisinmaksu

Korot pääomitetaan lainaan vielä yhden lukukauden ajan opiskelijan valmistumisen jälkeen. Sen jälkeen opiskelijan on maksettava lainakorkot itse pankille. Joissakin tapauksissa Kela voi myöntää opintolainan korkojen maksamista varten korkoavustuksen.

Opintolainaa aletaan yleensä maksaa takaisin pankille esim. kahden vuoden kuluttua valmistumisesta. Kyseessä on kuitenkin pankin kanssa sovittava asia.

Myös takaisinmaksun aikataulu on pankin kanssa sovittava asia. Valtion osuus opintolainassa on vain antaa opintolainalle valtiontakaus ja hyvittää valmistumisen jälkeen osa lainan määrästä opiskelijalle. Vuoteen 2014 saakka tämä tapahtui verotuksen opintolainavähennyksenä, vuodesta 2014 alkaen opintolainahyvityksenä. Opintolainahyvityksen saaminen edellyttää, että opiskelija valmistuu määräajassa.

Jos korkeakouluopiskelija lyhentää opintolainaansa jo opiskelun aikana, lyhennys voi pienentää opintolainavähennyksen tai opintolainahyvityksen määrää. Rahat kannattaa siis yleensä ennemmin pistää säästöön kuin maksaa niillä opintolainaa etukäteen pois.

Opintolainavähennys verotuksessa

Tämä koskee vain opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa ennen 1.8.2014.

Opintolainavähennyksen voivat saada ne opiskelijat, jotka ovat ottaneet vastaan opiskelupaikan ensimmäistä korkeakoulututkintoaan varten ennen 1.8.2014. Tämän jälkeen opiskelupaikan vastaanottaneet eivät saa opintolainavähennystä, mutta voivat saada opintolainahyvityksen.

Tässä kappaleessa kerrotaan opintolainavähennyksestä. Opintolainahyvityksestä kerrotaan alempana tässä samassa artikkelissa.

Opintolainavähennyksen voi saada, kun on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon. Myös alempi korkeakoulututkinto riittää, jos opiskelija on valittu suorittamaan pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa.

Opintolainavähennyksen edellytyksenä on, että ylempään korkeakoulututkintoon käytetty aika on ylittänyt suositusajan enintään kahdella lukuvuodella. Alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon aika saa ylittyä enintään vuodella.

Opintolainavähennys tarkoittaa, että henkilö saa vähentää veroistaan sen summan, jonka on vuoden aikana maksanut opintolainan lyhennystä. Vähennys on enintään 30 % opintolainan 2500 euroa ylittävästä summasta.

Vähennysoikeus on voimassa kymmenen vuotta.

Jotta jo valmistunut entinen opiskelija hyötyy opintolainavähennyksestä, hänellä pitää olla tuloja niin paljon, että niistä pitää maksaa veroja. Jos hän ei saa valmistuttuaan töitä eikä pysty lyhentämään opintolainaansa, hän ei hyödy myöskään opintolainavähennyksestä. Opiskeluajan jälkeen koko opintolainan korko pitää maksaa täysimääräisenä, kun opiskeluaikana korkoa on maksettu vain 1 % tai ei lainkaan.

Jos henkilö pystyy lyhentämään lainaansa ja saa verotuksessa opintolainavähennyksen, mutta tuloja ei ole niin paljon, että koko opintolainavähennys voitaisiin vähentää veroista, syntyy vähentämättä jääneestä osasta ns. opintolainavähennyksen veroalijäämä. Se vähennetään verottajan toimesta ilman eri vaatimusta seuraavien 10 vuoden aikana, kunhan henkilöllä silloin on riittävästi maksettavia veroja. Tutkinnon suorittamisvuodesta on kuitenkin saanut kulua korkeintaan 15 vuotta.

Opintolainahyvitys eli Kelan maksama lainan lyhennys

Tämä koskee vain opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2014 tai myöhemmin.

Opintolainahyvityksen voivat saada ne opiskelijat, jotka ovat ottaneet vastaan opiskelupaikan ensimmäistä korkeakoulututkintoaan varten 1.8.2014 tai myöhemmin. Tätä ennen opintonsa aloittaneet voivat saada opintolainahyvityksen sijasta opintolainavähennyksen.

Opintolainahyvitys tarkoittaa, että Kela maksaa suoraan pankille 40 prosenttia opintolainan 2500 euroa ylittävästä osasta. Opiskelija saa näin hyödykseen ylimääräisen, merkittävän kokoisen lainanlyhennyksen.

Jotta Kela maksaa opintolainahyvityksen, opiskelijan on pitänyt valmistua määräajassa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajille valmistumisen määräaika on kuusi vuotta. Valmistumisajoista on tarkempia tietoja Kelan nettisivuilla.

Opintolainahyvitys, esimerkki:

Opintolainaa 10 000 euroa -> valtio maksaa 3040 euroa (30 %)
Opintolainaa 15 000 euroa -> valtio maksaa 5000 euroa (33 %)
Opintolainaa 20 000 euroa -> valtio maksaa 7000 euroa (35 %)

Opintolainahyvitystä ei yleensä tarvitse erikseen hakea Kelasta. Kela antaa päätöksen opintolainahyvityksestä, kun korkeakoulu on ilmoittanut Kelalle suoritetun tutkinnon. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen on kuitenkin haettava opintolainahyvitystä itse.

Opintolainahyvitys on merkittävä asia, mutta edellä mainittuja lukuja tulkittaessa on syytä muistaa, että korkojen pääomittamisen takia kokonaislainasumma on suurempi kuin opiskelijan itse nostama lainan määrä.

Opintolainahyvitys on aiempaan opintolainavähennykseen verrattuna merkittävä parannus, koska opintolainahyvityksen saa, vaikka ei olisikaan vielä saanut työpaikkaa ja tuloja. Näin määräajassa valmistunut opiskelija vapautuu heti suuresta osasta lainakulujaan ja opintolainan ottamisen riski pienenee.

Jos opiskelija maksaa opintolainaa pois jo opiskeluaikana, se pienentää opintolainahyvityksen määrää. Rahat kannattaa siis ennemmin pistää säästöön ja maksaa lainaa pois vasta, kun on valmistunut ja saanut opintolainahyvityksen. Sen jälkeen voi maksaa vaikka koko lainan pois kerralla, jos niin haluaa.

Opintolainahyvityksen määrää laskettaessa ei huomioida sitä osaa lainasta, joka on syntynyt vuosittaisen korkojen pääomittamisen takia.

Opintolainahyvityksessä on maksimimäärä. Yksinkertaistetusti sanottuna opintolainahyvityksen maksimimäärää laskettaessa huomioidaan opintolaina enintään 9 kk vuodessa ja 400 euroa/kk (suomalaiset korkeakoulut).

Esimerkki:

300 opintopisteen tutkinnossa opintolainan enimmäismäärä on 18 000 euroa ja opintolainahyvityksen enimmäismäärä 6 200 euroa.
Kun valmistut, Kela maksaa pankille 6 200 euroa sinun lainastasi.
Sinä maksat valmistumisen jälkeisinä vuosina pankille lainan loppuosan 18 000 - 6 200 euroa = 11 800 euroa + lainan määrään opiskeluaikana pääomitetut korot.
Sinä maksat valmistumisesi jälkeen pankille lainan korot. Koron määrä lasketaan vielä maksamatta olevan lainan määrästä. Jos korko on 3 % ja lainamäärä 11 800 euroa, vuosittaisen koron määrä on 354 euroa.

Kannattaako ottaa opintolainaa?

Opintolainan ottamisen järkevyys on aina tapauskohtaista. Monille se on välttämätöntä ja joillekin jopa kannattavaa, mutta lainaa ei kannata koskaan ottaa suin päin. Pohdi siis hetki, mistä on kysymys.

Opiskeluaikana laina on korotonta, mutta kun korko maksamisen sijaan lisätään lainapääomaan, se kasvattaa lainasummaa. Koska lainalle lasketaan korkoa aina siihen saakka, kunnes laina maksetaan pois, tänä vuonna lainaan lisätty (= pääomitettu) korko kasvattaa tulevien vuosien lainasummaa ja korkomäärää. Opintolainassa maksetaan siis korkoa korolle.

Periaatteessa kyse on samasta asiasta kuin pikavipissä, joka maksettaisiin pois uudella, kulujen verran suuremmalla pikavipillä. Onneksi opintolainan korko on matala ja valtio maksaa merkittävän osan lainasummasta opiskelijan puolesta, jos hän valmistuu oletusajassa.

Kun pohdit opintolainan ottamista, mieti ainakin seuraavat asiat:

Tulenko saamaan töitä, kun valmistun?
Valmistunko oletusajassa niin, että valtio maksaa osan lainasta?
Pystynkö maksamaan lainan, jos en saa valmistumisen jälkeen töitä omalta opiskelualaltani?
Olenko valmis menemään muihin töihin valmistumiseni jälkeen, jos oman alan töitä ei ole heti saatavissa?
Jos en ota opintolainaa, venyykö opiskeluni liian pitkäksi?
Pärjäänkö koko opiskeluajan pelkällä opintorahalla?
Kestääkö pinnani syödä 6 vuotta vain nuudeleita?
Haluanko hyödyntää sen, että valtio maksaa osan lainasta?
Pitääkö valtio lupauksensa myös 6 vuoden päästä, kun valmistun?
Pystynkö tarvittaessa valmistumiseni jälkeen maksamaan koko lainasumman itse, jos en valmistu määräajassa?
Kuinka kalliiksi laina tulee, jos viitekorko nousee opiskeluaikana nelinkertaiseksi? Tämä on hyvinkin mahdollista.