Pikavippilaki - Lakivaliokunnan lausunto

Eduskunnan lakivaliokunta on antanut lausuntonsa hallituksen esityksestä, joka kiristäisi huomattavasti pikavippien, pienlainojen ja pikalainojen tarjoamista. Virallinen termi tälle lainatyypille on pikaluotto ja niiden antamista säätelee kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskeva luku.

Lakivaliokunta kannattaa lausunnossaan lainmuutosesitystä.

Katso lainmuutosesityksen pääkohdat Taloussuomi.fi-sivun artikkelista  Pikavippilaki-Hallituksen esitys.

Lakivaliokunnan lausunnon pääkohdat

Perusteluja

Vuoden 2012 alussa noin 330 000 henkilöllä oli luottotietorekisterissä voimassa oleva maksuhäiriömerkintä. Näistä vain noin yhdellä prosentilla maksuhäiriömerkintä perustui yksinomaan maksamattoman pikaluoton takia annettuun velkomustuomioon.

Em. prosenttiluku ei lakivaliokunnan mukaan kuitenkaan kuvasta pikaluotoista johtuvia maksuhäiriömerkintöjä kokonaisuudessaan, koska siinä ei ole huomioitu muun muassa sellaisia tapauksia, joissa henkilöllä on pikaluotosta johtuva muu kuin velkomustuomioon perustuva maksuhäiriömerkintä. Lisäksi sellaisia henkilöitä, joilla oli sekä pikaluotoista johtuvia että muita merkintöjä, oli samaan aikaan 64 000 eli 20 %. Tätä voidaan valiokunnan mielestä pitää varsin suurena osuutena ottaen huomioon, että Tilastokeskuksen tietojen mukaan pikaluottojen osuus kotitalouksien kulutusluottokannasta oli maaliskuun lopussa 2012 noin 7 promillea.

Erityisen ongelmallisena lakivaliokunta pitää sitä, että pikaluotot ovat aiheuttaneet haittoja nuorille eli varsin kokemattomille kuluttajille.

Tuleva hintasääntely

Pikaluotoissa luoton hinta ilmoitetaan usein koron sijasta erilaisina kuluina, joiden määrä muunnettuna todelliseksi vuosikoroksi voi kohota hyvin suureksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että alle 2 000 euron suuruisissa kuluttajaluotoissa säädetään suurimmasta sallitusta luoton todellisesta vuosikorosta. Luoton todellinen vuosikorko saisi olla tällä hetkellä enintään 51 prosenttia. Lakivaliokunta puoltaa hintasääntelyn käyttöönottoa.

Asiaa harkittuaan valiokunta on päätynyt puoltamaan todellisen vuosikoron käyttämistä luoton hinnan mittarina, vaikka on selvää, että luoton todellinen vuosikorko muodostuu korkeammaksi pienissä ja lyhytaikaisissa luotoissa, koska luoton myöntämisestä luotonantajalle aiheutuvat kulut ovat samansuuruiset luoton määrästä ja luottoajasta riippumatta.

Valiokunta puoltaa myös tasoa, jolle todellisen vuosikoron enimmäismäärä ehdotetaan asetettavaksi. Valiokunnalla ei ole huomauttamista myöskään hintasääntelyn soveltamisalaan eli siihen, että korkokatto koskisi alle 2000 luottoja ja vippejä.

Asiakkaan luottokelpoisuuden selvittäminen

Lakivaliokunta kannattaa myös ehdotuksia luotonantajan velvollisuuksien täsmentämisestä ja tiukentamisesta asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa.

Valiokunnan mukaan Suomessa on käytössä luottotietorekisteri, josta ilmenevät maksuhäiriötiedot. Sellaista rekisteriä ei kuitenkaan ole, josta luotonantaja näkisi kaikki luotonhakijan aiemmin ottamat lainat. Oikeusministeriö selvittää tarvetta ja mahdollisuuksia ns. positiivisen luottotietorekisterin toteuttamiseen. Lakivaliokunta pitää asian selvittämistä tärkeänä.

Seuranta

Lakivaliokunta edellyttää, että lainmuutosten vaikutuksia seurataan tarkasti. Koska pikaluotot ovat aiheuttaneet ongelmia erityisesti nuorille, on seurannassa erityistä huomiota kiinnitettävä lainmuutosten vaikutuksiin nuoriin kuluttajiin sen arvioimiseksi, ovatko nämä lainmuutokset riittäviä.

Valiokunta korostaa, että velkaongelmia on tarpeen pyrkiä vähentämään myös muilla kuin lainsäädäntötoimilla. Erityisen tärkeitä ovat ongelmia ennalta estävät toimet, kuten kuluttajien valmiuksien parantaminen oman talouden hallinnassa. Myös ns. sosiaalisen luototuksen saatavuutta ja talous- ja velkaneuvonnan resurssien riittävyyttä pidätään tärkeänä.

Lakivaliokunnan lausunto kokonaisuudessaan